AMELIA EARHART
NAISTEN HISTORIAN KEULAKUVA KATOSI SELITTÄMÄTTÖMÄSTI.
Hän oli lentäjien lemmikki, mediajulkkis ja innoittaja naisille eri puolilla maailmaa. Amelia Earhart asteli miesten hallitsemaan lentäjien maailmaan ja teki charmin ja rohkeuden yhdistelmällä lentäjänaisten ennätyksiä. Hän oli kansallinen sankari, jota koko 1930-luvun kovien vuosien Amerikka rakasti. Kaikki järkyttyivät, kun hän katosi yhtäkkiä kesken maailmanympärilentoyrityksensä vuonna 1937.
Amelia Earhart syntyi Kansasin Atchisonissa 24. heinäkuuta 1897. Hän syntyi varakkaaseen perheeseen ja opiskeli sairaanhoitajaksi Torontossa ja meni ensimmäisen maailmansodan aikana vapaaehtoiseksi sotasairaalan. 1920 hän muutti perheineen Kaliforniaan. Siellä on osallistui erään tapaamisen yhteydessä lennolle ja rakastui lentämiseen. Earhart oppi nopeasti lentämään. Kaksi vuotta myöhemmin hänellä oli naisten korkeuslennon ennätys 14 000 jalkaa ja hänen maineensa lentäjänä kiiri samaa tahtia, kuin aika riensi.
Vuonna 1928 newyorkilainen kustantaja George Putnam otti häneen yhteyttä ja kutsui hänet ensimmäisenä naisena lentämään yli Atlantin niin kutsutulla Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen ystävyyslennolla. Hän suostui ja teki jälleen uuden ennätyksen. Hänelle annettiin lempinimeksi "Lady Lindy" Charles Lindberghin mukaan, joka oli ensimmäinen ilman pysähdyksiä yli Atlantin lentänyt ihminen. Earhart ei pitänyt lempinimestään, koska hänhän oli vain ollut vieraana ystävyyslennolla.
Näyttääkseen vielä paremmin, mihin hänestä onkaan, hän jatkoi ennätysten tekemistä. Vuonna 1928 hän lensin Yhdysvaltojen halki Atlantilta Tyynelle valtamerelle. Vuonna 1931 hän teki 14 000 jalan korkeusennätyksen autogirolentokoneella. Vuotta myöhemmin 1932 Earhart lensi yksin Atlantin yli ja laskeutui Irlantiin.
Hänen luentokiertueistaan tuli hyvin suosittuja ja presidentti Hoover ylisti häntä Yhdysvaltain kongressissa ja hänestä tuli ensimmäinen nainen, jolle myönnettiin Distinguished Flying Cross -kunniamerkki. Suurin koitos hänellä oli kuitenkin vasta edessään: maailmanympärilento.
Earhart lähti liikkeelle Miamista 1. heinäkuuta 1937 kaksimoottorisella Lockheed 10 Electra -lentokoneella ja aikoi lentää ympäri maailman. Hänellä oli mukanaan vain navigaattori, Fred Noonan, jonka kanssa hän lensi ensin Puerto Ricoon. Etelä-Amerikasta he jatkoivat Afrikkaan ja sieltä Punaisellemerelle. He saapuivat UuteenGuineaan 29. kesäkuuta valmiina pitkään Tyynen valtameren ylitykseen. Pian he olisivat kotona. He lähtivät Uudesta-Guineasta klo 0.00 Greenwichin aikaa ja Yhdysvaltain rannikkovartioston alus Itasca oli Havaijin lähellä Howland Islandissa huolehtimassa lentokoneen radioyhteyksistä.
He eivät koskaan saapuneet perille. Earhart lähetti Itascaan viestin klo 07.42 ja sanoi, että he eivät näe alusta ja että lentokoneesta on polttoaine melkein loppu. Klo 8.45 saapui uusi lyhyt viesti ja sen jälkeen tuli hiljaista. Amerikkalaiset seurasivat lentoa radiosta ja olivat aivan järkyttyneitä. Presidentti Roosevelt oli niin ikään kauhuissaan ja lähetti armeijan etsintäryhmän liikkeelle: 66 lentokonetta ja 9 laivaa. Etsinnät eivät tuottaneet tulosta. Ne lopetettiin vastentahtoisesti 18. kesäkuuta 1937. Amelia Earhart ja Fred Noonan olivat poissa.
PAHOJA AAVISTUKSIA
Ei ollut Earhartin tapaista joutua hallitsemattomaan tilanteeseen, mutta kerran hän teki virheen yrittäessään nousta Pearl Harborin edustalla olevalta kentältä ilmaan. Laskeutumisteliene rikkoutui ja koko kone tärisi rajusti. Ehkä sitä voi pitää pahana enteenä, sillä tuo samainen kone oli se, joka katosi Tyynenmeren ylle.
LOPUTONTA LENTÄMISTÄ
Vaikka oli viety läpi kaikkien aikojen laajin siviilin etsintäoperaatio, sillä kertaa ei löydetty edes Earhartin lentokoneen hylyn palasia, mikä voi tarkoittaa joko sitä, että hän oli joutunut pois kurssilta (taitavan lentäjän kohdalla erittäin epätodennäköistä ), tai että kone ei ollut koskaan pudonnutkaan. Myöhemmin löydetyistä luista mitkään eivät ole osoittautuneet hänen luikseen. Myöhemmin kansainvälinen historiallisen lentokoneiden seura (The International Group for Historic Aircraft Recovery) on löytänyt merkkejä siitä, että hänen lentokoneensa on käynyt Gardner Island saarella, mutta tieto ei ole auttanut selvittämään mysteeriä, koska sopivia jäännöksiä ei ole löytynyt.
MÄRKÄ HAUTA?
Kun suhteellisen pieni lentokone putoaa mereen 130 km/h nopeudella, se on sama kuin ajaisi autolla täydellä vauhdilla päin kalliota. Meressä on lisäksi haita ja nälkäisiä kaloja, joten ruumiiden katoaminen ei ole mikään ihme.
"LÖYDETYISTÄ LUISTA MITKÄÄN EIVÄT OLE OSOITTAUTUNEET HÄNEN LUIKSEEN."