MALCOLM X:N MURHA

OLIKO SIT­TEN­KÄÄN NIIN KUMMALLISTA ET­TÄ MUS­TIEN OIKEUKSIEN PUO­LES­TA TAISTELIJA MUR­HAT­TIIN?

Salaliittoja - - MURHATTU VAI KADONNUT? -

Jo­kai­nen esil­lä ole­va hah­mo 1960-lu­vun Yh­dys­val­lois­sa oli vaa­ras­sa jou­tua am­mu­tuk­si. Malcolm X, Or­ga­niza­tion of Af­ro-Ame­rican Uni­ty -jär­jes­tön va­lo­voi­mai­nen joh­ta­ja, jo­ka ai­heut­ti häm­min­kiä pu­heil­laan ro­tu­ky­sy­myk­sis­tä, oli yksi heis­tä, jo­ka me­net­ti hen­ken­sä par­haas­sa iäs­sään vain sik­si, et­tä hä­nen mie­li­pi­teen­sä he­rät­ti­vät niin pal­jon är­ty­mys­tä.

Malcolm X oli oi­keal­ta ni­mel­tään Malcolm Litt­le ja hän syn­tyi vuon­na 1925. Hä­nen isän­sä oli bap­tis­ti­pas­to­ri, jon­ka val­koi­set ra­sis­tit mur­ha­si­vat kuusi vuot­ta Malcol­min syn­ty­män jäl­keen. Per­he ha­jo­tet­tiin ja lap­set otet­tiin so­si­aa­li­vi­ran­omais­ten huos­taan. Litt­le oli ete­vä op­pi­las, mut­ta hä­nen haa­veen­sa opis­kel­la la­kia mu­re­ni, kun opet­ta­ja ker­toi hä­nel­le, et­tä hän oli pelk­kä "nee­ke­ri" ja et­tä hä­nen kan­nat­tai­si ryh­tyä kir­ves­mie­hek­si. Pet­ty­nee­nä maan­sa kou­lu­tus­jär­jes­tel­mään hän liu­kui vä­hi­tel­len pik­ku­ri­kol­li­suu­den pa­riin. Kun Litt­le is­tui van­ki­las­sa te­ke­mäs­tään mur­ros­ta, hän tu­tus­tui Na­tion of Is­lam -jär­jes­töön. Hän­tä kiin­nos­ti sen kä­si­tys, jon­ka mu­kaan mus­tat sel­viäi­si­vät yk­sin ja eri ro­dut oli­si pi­det­tä­vä eril­lään. Va­pau­dut­tu­aan van­ki­las­ta vuon­na 1952 hän liittyi Na­tion of Is­la­miin. Hän luo­pui su­ku­ni­mes­tään, jo­ka oli jään­ne or­juu­den ajoil­ta, ja kor­va­si sen yk­sin­ker­tai­ses­ti pel­käl­lä "X-kir­jai­mel­la".

Malcolm X ete­ni no­peas­ti jär­jes­tös­sä ja pian hä­nes­tä tu­li sen tär­kein ää­ni­tor­vi. Kun Malcolm X oli esit­tä­nyt pro­vo­ka­tii­vi­sia nä­ke­myk­siä Ken­ne­dyn mur­has­ta, or­ga­ni­saa­tion joh­ta­ja Eli­jah Mu­ham­mad päät­ti vä­liai­kai­ses­ti erot­taa hä­net. Malcolm X käyt­ti ti­lan­teen hy­väk­seen ja pe­rus­ti oman jär­jes­tön Or­ga­niza­tion of Af­ro-Ame­rican Uti­li­ty ei­kä hän enää pa­lan­nut Na­tio­niin.

Sii­nä mis­sä Martin Luther King us­koi vä­ki­val­lat­to­muu­teen ja mus­tien in­te­graa­tioon yh­dys­val­ta­lai­seen yh­teis­kun­taan, Malcolm X he­rät­ti val­koi­ses­sa väes­tös­sä raivoa esit­tä­mäl­lä, et­tä mus­tat oli­vat monella ta­val­la val­kois­ten ylä­puo­lel­la. Hän mat­kus­ti eri puo­lil­le maailmaa, pi­ti pu­hei­ta Lähi-idässä ja et­si tu­ki­joi­ta YK:n pää­tös­lausel­mal­le, jo­ka tuo­mit­si Ete­lä-Af­ri­kan ja Yh­dys­val­lat kan­sa­lai­soi­keuk­sien rik­ko­mi­ses­ta ta­val­la, jol­la ne

koh­te­li­vat mus­tia kan­sa­lai­si­aan. Mo­net vi­ha­si­vat Malcolm X:ää näi­den mie­li­pi­tei­den vuok­si ja sik­si, et­tä hän oli aset­tu­nut Na­tion of Is­la­mia vas­taan. New Yor­kin Au­dion Ball­room -sa­lis­sa 21. hel­mi­kuu­ta 1965 vi­ha kuo­hui yli.

He­ti ko­kouk­sen alus­sa puh­ke­si kä­si­ry­sy la­van luo­na, jon­ka pääl­lä Malcolm X pi­ti juu­ri pu­het­ta. Kun hän yrit­ti rau­hoi­tel­la kah­nauk­sen os­a­puo­lia, esiin tu­li vii­den hen­ki­lön ryhmä ja am­pui hä­net. Malcolm X kuo­li pian am­pu­mi­sen jäl­keen ja jäl­leen oli yksi Ame­ri­kan joh­ta­jis­ta kar­sit­tu pois uh­kaa­mas­ta vä­hem­män iloi­sen 60-lu­vun yh­teis­kun­nan jär­jes­tys­tä.

KÄ­SIT­TÄ­MÄT­TÖ­MÄN HIDAS REAK­TIO

Vaik­ka Au­du­bon Ball­room -sa­lin vas­ta­pää­tä he­ti ka­dun toi­sel­la puo­lel­la oli sai­raa­la, Malcolm X:n am­pu­mi­ses­ta me­ni mel­kein puo­li tun­tia en­nen kuin am­bu­lans­si saa­pui. Oliko vai­ku­tus­val­tai­sil­la ta­hoil­la sor­men­sa pe­lis­sä? Ei­kö kult­ti­hah­mon pe­las­ta­mi­sel­la ol­lut kii­re?

YH­TEYK­SIÄ

Or­ga­niza­tion of Af­ro-Ame­rican Uni­ty -jär­jes­tön jä­sen Leon Ameer ker­toi 13. maa­lis­kuu­ta 1965, et­tä hä­nel­lä oli to­dis­tei­ta vi­ran­omais­ten osuu­des­ta Malcolm X:n murhaan. Seu­raa­va­na aa­mu­päi­vä­nä Ameer it­se löy­det­tiin kuolleena en­nen kuin hän pys­tyi osoit­ta­maan väit­teen­sä to­dek­si. Hä­nen kuo­lin­syyk­seen väi­tet­tiin epi­lep­sia­koh­taus­ta, vaik­ka mis­sään ai­em­mis­sa lää­kä­rin­tar­kis­tuk­sis­sa hä­nel­lä ei ol­lut kos­kaan to­det­tu ole­van epi­lep­si­aa.

HARMILLINEN TO­SI­SEIK­KA

Jos elää Yh­dys­val­lois­sa, on mus­tai­hoi­nen ja pu­huu ih­mi­soi­keuk­sien puo­les­ta, ih­mis­tä pi­de­tään ra­di­kaa­li­na ja mah­dol­li­se­na murhan koh­tee­na. Jos sat­tuu ole­maan val­koi­hoi­nen ja muu­ten omi­nai­suuk­sil­taan sa­man­lai­nen, saa kut­sun Ro­ta­ry-klu­bin il­lal­li­sel­le. Tämä on va­li­tet­ta­va to­sia­sia, jo­ka käy il­mi mo­nes­sa yh­tey­des­sä.

"MALCOLM X HE­RÄT­TI RAIVOA VAL­KOI­SES­SA YHTEISÖSSÄ VÄITTÄMÄLLÄ, ET­TÄ MUS­TAT OLI­VAT MONELLA TA­VOIN VAL­KOIS­TEN YLÄ­PUO­LEL­LA."

Ai­noa ker­ta, kun Malcolm X ja Martin Luther King ta­pa­si­vat toi­sen­sa. Kum­pi­kin heis­tä mur­hat­tiin am­pu­mal­la.

Oliko Malcolm X vai­en­net­ta­va, kos­ka hä­nel­lä oli lii­kaa vai­ku­tus­val­taa?

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.