VIILTÄJÄ-JACK

KU­KA OLI KOKO VALTAKUNTAA KAUHUN OTTEESSA PI­TÄ­VIEN RATKAISEMATTOMIEN MUR­HIEN TA­KA­NA?

Salaliittoja - - HISTORIA -

Viiltäjä-Jac­kin 1888 te­ke­miin mur­hiin liit­ty­vä ar­voi­tus on kieh­to­nut ja in­nos­ta­nut kri­mi­no­lo­ge­ja, sa­la­liit­toeks­pert­te­jä ja elo­ku­va­tuot­ta­jia yli sa­dan vuo­den ajan. On esi­tet­ty ja jul­kais­tu teo­rioi­ta, vas­ta­teo­rioi­ta, "ai­to­ja" päi­vä­kir­joa, tun­nus­tuk­sia ja pii­rus­tuk­sia, jot­ka ovat kes­ke­nään ris­ti­rii­das­sa. On syy­tä epäil­lä, et­tä ku­kaan ei kos­kaan tu­le tie­tä­mään lo­pul­lis­ta vas­taus­ta.

Per­jan­tai­na 31. elo­kuu­ta 1888 mur­hat­tiin Ma­ry Ann "Pol­ly" Nic­hols. Seu­raa­va­na vuo­ros­sa oli An­nie Chapman, ja se ta­pah­tui lau­an­tai­na 8. syyskuuta ja sit­ten Ma­ry Kelly per­jan­tai­na 9. mar­ras­kuu­ta. Hei­dän kurk­kun­sa oli viil­let­ty au­ki ja ruumis hä­väis­ty. Mo­nil­ta oli lei­kat­tu ki­rur­gin tark­kuu­del­la si­säe­li­met ir­ti ja vie­ty pois ri­kos­pai­kal­ta. Ma­ry Kelly, jo­ka oli ol­lut kol­man­nel­la kuul­la ras­kaa­na, löy­det­tiin alas­to­ma­na ja hä­nen vaat­teen­sa vii­kat­tu­na siis­tis­ti hä­nen vie­res­sään ole­val­le tuo­lil­le. Voi ol­la, et­tä mur­haa­jal­la oli myös yksi ai­em­pi uh­ri: Mart­ha Tab­ram, jo­ka mur­hat­tiin tiis­tai­na 7. elo­kuu­ta. Eliza­beth St­ri­de ei eh­kä ol­lut Viil­tä­jäJac­kin uh­ri. Kaikki kuusi nais­ta oli­vat Lon­toon East En­dis­sä työs­ken­te­le­viä pros­ti­tuoi­tu­ja. Joi­den­kin tut­ki­joi­den mu­kaan näi­den kuu­den li­säk­si oli vie­lä nel­jä muuta nais­ta.

Viiltäjä Jack toi­mi jo­ka ker­ta jo­ta­kuin­kin sa­mal­la ta­val­la. Kun uh­ri nos­ti ha­meen hel­maa, hän tart­tui uh­ri­aan kur­kus­ta kiin­ni, ku­ris­ti ta­jut­to­mak­si ja jät­ti lo­ju­maan maahan. Sit­ten hän viil­si kur­kun au­ki ja ot­ti useim­mis­sa ta­pauk­sis­sa myös uh­ril­ta si­säe­li­miä mu­kaan­sa il­mei­ses­ti voi­ton mer­kik­si. Kai­ken tä­män hän te­ki tark­kuu­del­la, jos­ta voi­si päätellä hä­nen ol­leen lää­kä­ri. Yh­des­sä ta­pauk­ses­sa hän ir­rot­ti mu­nuai­sen il­man, et­tä mi­kään muu si­säe­lin va­hin­goit­tui.

Se edel­lyt­tää te­ki­jäl­tä jon­kin ver­ran ko­ke­mus­ta leik­kaus­sa­li­työs­ken­te­lys­tä var­sin­kin, kun se teh­tiin yön pi­mey­des­sä, jul­ki­sen pai­kan ai­heut­ta­mas­sa pai­nees­sa juu­ri mur­ha­tun ruu­miin ää­rel­lä.

Lon­toon po­lii­sin asia­kir­jo­jen mu­kaan Cent­ral News Agency sai kak­si kir­jet­tä jol­ta­kul­ta, jo­ka väit­ti ole­van­sa Viil­tä­jäJack. Toi­nen kir­je al­koi sa­noil­la "Ra­kas pääl­lik­kö" ja toi­nen "Ter­vei­siä hel­ve­tis­tä". Kum­pi­kin oli kir­joi­tet­tu eri­koi­seen tyy­liin ja niis­sä oli va­hin­go­ni­loi­nen ja mah­tai­le­va sä­vy. Asi­aan myö­hem­min pe­reh­ty­neet epäi­le­vät, et­tä kum­pi­kaan kir­jeis­tä ei ol­lut mur­haa­jan kir­joit­ta­ma. Va­paa­eh­toi­nen ryhmä, jo­ka par­tioi ka­duil­la et­si­mäs­sä mur­haa­jaa, sai lä­he­tyk­sen, jos­sa oli pa­la­nen sai­ras­ta mu­nais­ku­dos­ta. Mu­nuai­sen mu­ka­na ol­leen kir­jeen mu­kaan mu­nuai­nen kuu­lui Cat­he­ri­ne Ed­dowe­sil­le. Mi­tään var­maan ei kyet­ty to­tea­maan, mut­ta mu­nuais­ku­dok­sen vau­riot vas­ta­si­vat Ed­dowe­sin sai­ras­ta­man mu­nuais­sai­rau­den oi­rei­ta.

IL­MOI­TUS

Po­lii­si löy­si 3. syyskuuta il­lal­la pa­la­sen Cat­he­ri­ne Ed­dowe­sin esi­lii­naa, jo­hon Viiltäjä-Jack oli pyyh­ki­nyt puuk­kon­sa. Se oli ai­van erään oven vie­res­sä, jo­hon oli kir­joi­tet­tu vies­ti: "Juu­ta­lai­sia ei saa pa­ne­tel­la syyt­tä." Kor­kea-ar­voi­set po­lii­sit pel­kä­si­vät, et­tä vies­ti käyn­nis­täi­si

juu­ta­lais­vi­ha­mie­lis­tä toimintaa Lon­toos­sa ja muu­al­la maas­sa, jo­ten teks­ti pes­tiin pois. Teks­tin eri­koi­nen muo­toi­lu ja kir­joi­tusa­su he­rät­ti­vät epäilyksen, et­tä ky­se oli oikeasti va­paa­muu­ra­reis­ta ja et­tä po­lii­si pe­si teks­tin pois sa­la­tak­seen tä­män to­si­sei­kan.

AL­BERT

Vuon­na 1970 Tho­mas Stowell väit­ti löy­tä­neen­sä pa­pe­rei­ta, jot­ka to­dis­ta­vat prins­si Al­ber­tin lää­kä­rin Wil­liam Gul­lin ol­leen tois­tu­vas­ti Whitechapelin alu­eel­la juu­ri mur­hail­toi­na. Niis­tä kä­vi myös il­mi, et­tä po­lii­si ja me­dia oli­vat käy­neet Gul­lin luo­na ja sel­vit­tä­neet asi­aa ja et­tä Gull oli tun­nus­ta­nut. Stowell us­koi sen ol­leen vain roh­kea yri­tys suo­jel­la oi­ke­aa viil­tä­jää eli hul­lua, sy­fi­lis­tä sai­ras­ta­vaa prins­si Al­bert Vic­to­ria.

TO­DEL­LI­NEN PAINAJAINEN

Viiltäjä-Jac­kis­tä on tul­lut oikea pai­na­jais­mai­nen hah­mo. Hän oli teh­nyt se­lit­tä­mät­tö­miä mur­hia ja hä­nes­tä oli tul­lut öi­den le­gen­da. Ta­pauk­sen ym­pä­ril­le oli muo­dos­tu­nut ko­ko­nai­nen myyt­te­jä suol­ta­va ala, ja ku­ten alan ta­poi­hin kuu­luu, to­si­asioi­ta vää­ris­tel­lään ja tapahtumia vä­ri­te­tään syn­kem­mik­si. Sik­si ei ole­kaan ko­vin eri­kois­ta, et­tä sa­la­liit­to­teo­rioi­ta yhä vain ke­hi­tel­lään, kos­ka yh­teen maa­il­man tun­ne­tuim­mis­ta mur­his­ta ei ole löy­det­ty rat­kai­sua.

Ma­ry Kelly, Viiltäjä-Jac­kin vii­mei­nen uh­ri.

Uh­ri Ma­ryAnn Nic­hols ruu­mis­huo­neel­la.

Whitechapelin kart­ta, jos­ta nä­kyy, mis­sä en­sim­mäi­set seit­se­män mur­haa aa ta­pah­tui­vat.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.