HITLER

OLIKO YKSI KAIK­KIEN AI­KO­JEN PAHIMMISTA IH­MI­SIS­TÄ PAHOLAISEN KÄSIKASSARA?

Salaliittoja - - HISTORIA -

On sel­vää, et­tä nat­si­puo­lu­een joh­ta­ja Adolf Hitler on yksi kaik­kien ai­ko­jen jul­mim­mis­ta ja vaa­ral­li­sim­mis­ta ih­mi­sis­tä, jot­ka koko ih­mis­kun­nan historian ai­ka­na ovat pääs­seet val­taan. Hän sai ai­kaan kä­sit­tä­mät­tö­män pal­jon kuo­le­maa ja kär­si­mys­tä. Noin kuusi mil­joo­naa juu­ta­lais­ta mur­hat­tiin ja heis­tä suu­rin osa kuo­le­man­lei­reil­lä ta­val­la, jo­ta tuol­loin kut­sut­tiin "lo­pul­li­sek­si rat­kai­suk­si". Hän mur­ha­si mel­kein kak­si kol­ma­so­saa kai­kis­ta maa­il­man juu­ta­lai­sis­ta. On tär­ke­ää muis­taa myös, et­tä hän tap­poi myös suu­ren osan Eu­roo­pan ro­ma­neis­ta, seit­se­män­nen päi­vän ad­ven­tis­teis­ta, Je­ho­van to­dis­ta­jis­ta, su­ku­puo­li­vä­hem­mis­töi­hin kuu­lu­vis­ta ja so­sia­lis­teis­ta.

Toi­ses­sa maa­il­man­so­das­sa Eu­roop­paan, Ame­rik­kaan, Ve­nä­jäl­le ja Kau­koi­tään lä­he­tet­tiin so­taan noin 60 mil­joo­naa so­ti­las­ta. Lä­hes kol­man­nes heis­tä kaa­tui. So­das­sa kuo­li yh­teen­sä ar­viol­ta 52 mil­joo­naa ih­mis­tä – 18 mil­joo­naa so­ti­las­ta, 16 mil­joo­naa si­vii­liä so­ta­toi­mien seu­rauk­se­na ja 18 ih­mis­tä kes­ki­tys­lei­reil­lä.

Kai­ken tuon kuo­le­man ta­ka­na oli Hitler, so­dan alul­le­pa­ne­va voi­ma. Lu­vut ovat niin jär­kyt­tä­viä, et­tä ne ei­vät so­vi yh­teen­kään sa­la­liit­to­teo­ri­aan. Sil­ti on väi­tet­ty, et­tä Hit­le­rin suu­ri ta­voi­te ei ol­lut saa­da koko Eu­roop­paa hal­lin­taan­sa, vaan ai­heut­taa mas­sa­kuo­le­ma hän­tä oh­jaa­vien de­mo­nien le­pyt­te­le­mi­sek­si.

Brot­her­hood of Death on maa­il­man­laa­jui­nen lä­hin­nä saa­ta­nan­pal­vo­jien jär­jes­töis­tä koos­tu­va yh­teen­liit­ty­mä, jon­ka väi­te­tään yhä ole­van ole­mas­sa. Jo­kai­sen jär­jes­tön vaa­ku­na on pää­kal­lo ja kak­si ris­tik­käis­tä luu­ta, me­ri­ros­voil­ta tut­tu sym­bo­li. Brot­her­hood of Deat­hin sak­sa­lai­nen haa­ra on kuu­le­man mu­kaan Die Thule-Ge­sellschaft, Thule-seu­ra. Thule-le­gen­da ker­too myyt­ti­ses­tä en­ti­sai­ko­jen alu­ees­ta, ja sii­nä on sa­mo­ja piir­tei­tä kuin ta­rus­sa At­lan­tik­ses­ta. Thu­len maan sa­no­taan ol­leen ar­ja­lai­sen kan­san keh­to.

Vuon­na 1919 Hitler är­tyi Sak­san vi­ran­omais­ten

"THULE-SEU­RA PYS­TYI MA­NI­PU­LOI­MAAN SAK­SAN KAN­SAN MIEL­TÄ JA TE­KE­MÄÄN NATSIPUOLUEESTA IH­MI­SIL­LE MER­KIT­TÄ­VÄN"

ta­vas­ta "heit­tää huk­kaan" en­sim­mäi­nen maa­il­man­so­ta, ja sen vuok­si hän liittyi Thu­le­seu­raan, jo­ta joh­ti tuol­loin Diet­rich Ec­kart. Kun Brot­her­hood of

Death aloit­ti kun­nian­hi­moi­sen suun­ni­tel­man­sa muut­taa yh­teis­kun­ta hel­pom­min hal­lit­ta­vak­si, sen lo­pul­li­nen ta­voi­te oli val­voa en­tis­tä eris­te­tym­pää ja nöy­rem­pää kan­saa. Eu­roop­paa pi­det­tiin hyö­dyl­li­sen so­dan to­den­nä­köi­se­nä polt­to­pis­tee­nä. Sak­sa, jo­ka oli juu­ri hä­vin­nyt yh­den so­dan, oli val­mii­na järk­ky­mään uu­del­leen. Hitler, jo­ka Eck­har­tin mu­kaan oli it­se An­ti­kris­tus, va­lit­tiin it­ses­tään sel­väk­si joh­ta­jak­si. Hän sai­si ai­kaan suu­ren konflik­tin, jo­ka vaa­ti­si valtavan mää­rän kuol­lei­ta. Sii­tä seu­rai­si ih­mis­kun­nal­le niin sy­vät psyyk­ki­set ar­vet, et­tä ihmiset muut­tui­si­vat vai­no­har­hai­sik­si ja ve­täy­ty­vik­si. Kun he sit­ten eläi­si­vät eris­täy­ty­nei­nä, hei­tä oli­si hel­pom­pi ma­ni­pu­loi­da luo­pu­maan omas­ta pää­tök­sen­teos­ta ja luo­vut­ta­maan pää­tös­val­ta Brot­her­hood of Death -jär­jes­tön pa­ha­mai­nei­sel­le joh­ta­jal­le.

Brot­her­hood of Death us­koi va­ka­vis­saan, et­tä yh­teys van­hoi­hin pa­huu­den muo­toi­hin – pa­ho­lai­seen – oli mah­dol­lis­ta ja myös erit­täin toi­vot­ta­vaa. Seu­raa­mal­la her­raan­sa ja mes­ta­ri­aan he sai­si­vat pal­jon val­taa maa­il­mas­sa. He käyt­ti­vät rii­teis­sään sek­su­aa­li­sia per­ver­sioi­ta ja ta­van­omai­ses­ta poik­kea­via ta­po­ja, mikä te­ki loit­suis­ta ja ri­tu­aa­leis­ta to­del­la voi­mal­li­sia ja ava­si ka­na­via, joi­ta pit­kin oli mah­dol­lis­ta saa­da yh­teys pa­hoi­hin voi­miin. Pa­han val­taa käyt­tä­mäl­lä Thule-seu­ra pys­tyi ma­ni­pu­loi­maan Sak­san kan­san tie­toi­suut­ta ja li­sää­mään natsipuolueesta mer­ki­tys­tä. He ve­to­si­vat pe­rus­ta­viin psyyk­ki­siin tun­tei­siin, ku­ten vi­haan, pel­koon ja ah­neu­teen, ja sil­lä ta­voin nat­si­puo­lu­een edus­ta­jat sai­vat vä­li­tet­tyä pa­huu­den vir­ran muu­toin hy­vien ih­mis­ten tietoisuuteen. Si­ten poliittinen il­ma­pii­ri pa­ra­ni sel­lai­sek­si, et­tä Hitler on­nis­tui saa­maan kan­san puo­lel­leen. Kun hän oli var­mis­ta­nut pääs­seen­sä val­taan, oli ää­ret­tö­män help­poa oh­ja­ta maa­il­ma so­taan, jos­sa

kuo­le­man­lei­rit an­toi­vat mit­taa­mat­to­mas­ti ener­gi­aa, jo­ta tar­vit­tiin mui­den ih­mis­ten tie­toi­suu­den muut­ta­mi­seen py­sy­väs­ti.

MUS­TAA MA­GI­AA

Eck­har­tin vii­mei­nen te­ko oli se, et­tä hän vih­ki Hit­le­rin häm­mäs­tyt­tä­vän sa­dis­ti­sel­la mus­tan ma­gian ri­tu­aa­lil­la, jo­ka kuu­lem­ma te­ki nat­si­joh­ta­jas­ta im­po­ten­tin. Sii­tä het­kes­tä läh­tien Hitler et­si sek­su­aa­lis­ta tyy­dy­tys­tä sa­do­ma­so­kis­mis­ta ja se te­ki hä­nes­tä vuo­si­sa­dan kar­mi­vim­man hir­viön.

TAITURIMAISESTI TOTEUTETTU

Diet­rich Eck­har­tin ker­ro­taan kuo­lin­vuo­teel­laan sa­no­neen näin: "Tark­kail­kaa Hit­le­riä. Hän tans­sii, mut­ta tah­din mää­rään mi­nä. Mi­nä vi­hin hä­net sa­lai­siin op­pei­hin, ava­sin hä­nen nä­kö­kes­kuk­sen­sa ja sain hä­net kom­mu­ni­koi­maan voi­mien kans­sa." Vaik­ka yh­teis­kun­ta ja­kaan­tuu en­ti­ses­tään, muuttuu vä­ki­val­tai­sem­mak­si ja te­le­vi­sion hal­lit­se­mak­si ja vaik­ka ke­tään ei kiin­nos­ta, voi­daan sil­ti väit­tää, et­tä Brot­her­hood of Deat­hin toi­min­ta on erit­täin te­ho­kas­ta.

LII­AN MON­TA TEO­RI­AA

He käyt­tä­vät juu­ta­lais­ten tu­hoa­mis­ta ja nat­si­val­lan pa­huut­ta te­hok­kaa­na työ­ka­lu­na, jol­la he luo­vat maa­gis­ta ener­gi­aa ja louk­kaa­vat sil­lä nii­tä, jot­ka ovat me­net­tä­neet elä­män­sä. Li­säk­si nat­si­puo­lu­een me­nes­tyk­sen olo­suh­teis­ta on ole­mas­sa sel­vä so­sio­lo­gi­nen kä­si­tys. Ke­hi­tys oli traa­gi­nen to­sia­sia, mut­ta ei suin­kaan niin mys­ti­nen kuin on aja­tel­tu.

Adolf Hit­le­rin kan­nat­ta­jat ter­veh­ti­vät hän­tä Nürn­ber­gis­sä vuon­na 1933.

Onko mah­dol­lis­ta, et­tä Hitler oli vain val­lan­ha­lui­nen dik­taat­to­ri ei­kä sit­ten­kään Saa­ta­nan pal­ve­li­ja.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.