MI­TÄ RUDOLF HESSILLE TA­PAH­TUI?

TA­RI­NA ERIKOISESTA RAUHANNEUVOTTELIJASTA TOI­SES­SA MAA­IL­MAN­SO­DAS­SA.

Salaliittoja - - HISTORIA -

Toi­ses­ta maa­il­man­so­das­ta kier­tää mo­nia eris­kum­mal­li­sia ta­ri­noi­ta, mut­ta vain harva niis­tä on eri­koi­sem­pi kuin Rudolf Hes­sin ta­ri­na. Hes­sin ta­ri­na tuo mie­leen Mon­ty Pyt­hon -sket­sit en­nem­min kuin his­to­rial­li­sen kor­kea-ar­vois­ten nat­sien toi­min­nan.

Hess syn­tyi Egyp­tin Alexandrias­sa 26. huh­ti­kuu­ta 1894. Münc­he­nis­sä, mis­sä hän kuu­li en­sim­mäi­sen ker­ran Adolf Hit­le­rin pi­tä­vän pu­heen, hän ko­ki myös lu­mo­voi­man, jo­ka tuol­la mie­hel­lä oli koko Sak­san val­tioon. Hess liittyi nat­si­puo­lu­ee­seen 1920 ja pää­tyi lä­hei­siin vä­lei­hin suu­res­ti ihai­le­man­sa Hit­le­rin kans­sa. Pal­von­ta joh­ti sii­hen, et­tä Hess oli yh­des­sä Hit­le­rin kans­sa olut­tu­pa­val­lan­kaap­pauk­ses­sa vuon­na 1923, jol­loin Hitler yrit­ti jo saa­da Sak­san val­taan­sa. Sen si­jaan he pää­tyi­vät kum­pi­kin Lands­ber­gin van­ki­laan.

Siel­lä Hess esiin­tyi Hit­le­rin sih­tee­ri­nä ja te­ki kuu­liai­ses­ti muis­tiin­pa­no­ja, kun Hitler kir­joit­ti kuu­lui­saa kir­jaan­sa Mein Kampf (Tais­te­lu­ni, suom. Lau­ri Hir­ven­sa­lo). Hess va­pau­tet­tiin vuon­na 1925, hän seu­ra­si Hit­le­riä tä­män ra­ken­taes­sa po­liit­ti­sel­le val­lal­leen pe­rus­taa, ja jat­koi yhä hä­nen sih­tee­ri­nään. Vuon­na 1932, kun Hitler lo­pul­ta saa­vut­ti hai­kai­le­man­sa val­ta-ase­man, hän ni­mit­ti Hes­sin nat­si­puo­lu­een poliittisen kes­kus­ko­mi­tean pu­heen­joh­ta­jak­si. Li­säk­si hän ni­mit­ti Hes­sin myös SS-ken­raa­lik­si. Hess kul­ki Hit­le­rin mu­ka­na koi­ran­pen­tu­mai­ses­ti täl­le omis­tau­tuen, ja vuon­na 1933 hä­net pal­kit­tiin ni­mit­tä­mäl­lä hä­net puo­lu­een va­ra­pu­heen­joh­ta­jak­si.

Hess oli va­kaas­ti päät­tä­nyt teh­dä kai­ken, mistä oli­si eni­ten hyö­tyä hä­nen rak­kaal­le Füh­re­ril­leen. Hän ha­lusi neu­vo­tel­la rau­han Englannin kans­sa,

"HESS HYPPÄSI SKOTLANTIIN LASKUVARJOLLA, LÖY­SI HÄMMENTYNEEN VILJELIJÄN JA SELITTI, ET­TÄ HÄ­NEL­LÄ OLI TÄR­KEÄ VIES­TI HERTTUALLE."

mistä hän ajat­te­li sel­vi­tä yk­sin ker­to­mat­ta kel­le­kään. Hän lai­na­si Mes­sersch­mitt Bf-110 -len­to­ko­neen ja ylit­ti Poh­jan­me­ren 10. tou­ko­kuu­ta 1941. Hä­nen oli mää­rä ta­va­ta Ha­mil­to­nin hert­tua, jo­hon hän oli tu­tus­tu­nut Ber­lii­nin olym­pia­lai­sis­sa 1936. Hess hyppäsi Skotlantiin laskuvarjolla, löy­si hämmentyneen viljelijän ja selitti, et­tä hä­nel­lä oli tär­keä vies­ti herttualle.

Churc­hill pi­ti Hes­sin suun­ni­tel­maa nau­ret­ta­va­na. Jos Englan­ti an­tai­si Eu­roo­pan Sak­sal­le, Sak­sa jät­täi­sin Englannin rau­haan. Lan­nis­tu­nut Hess sul­jet­tiin van­ki­laan. Hä­net ero­tet­tiin natsipuolueesta ja brit­ti­vi­ran­omai­set pi­ti­vät hän­tä puo­li­hul­lu­na. Vuon­na 1945 hä­net siir­ret­tiin Sak­saan en­nen Nürn­ber­gin oi­keu­den­käyn­tiä ja siel­lä hä­nen hen­ki­nen epä­ta­sa­pai­non­sa kä­vi il­mi sel­väs­ti. Hä­net tuo­mit­tiin elin­kau­ti­seen van­keu­teen Span­daun van­ki­laan, ja siel­lä hä­nen ker­ro­taan hirt­täy­ty­neen vuon­na 1987 ol­les­saan tuol­loin 92-vuotias. Mut­ta te­ki­kö hän to­del­la niin?

On esi­tet­ty teo­rioi­ta, joi­den mu­kaan kuol­lut mies ei ol­lut Hess vaan tä­män kak­soi­so­len­to. Mo­net myös ih­met­te­le­vät, mik­si brit­ti­vi­ran­omai­set pi­ti­vät niin epä­pä­te­vää hen­ki­löä niin suu­re­na uh­ka­na.

VALEHENKILÖ

Hugh Tho­mas, jo­ka hoi­ti Hes­siä Span­daus­sa, sa­noi tois­tu­vas­ti, et­tä hä­nen po­ti­laan­sa ei ol­lut Hess. Hän pai­not­ti si­tä to­si­seik­kaa, et­tä hä­nen hoi­ta­mal­laan mie­hel­lä ei ol­lut ar­pea, jo­ka Hes­sil­lä oli­si ol­lut. Se tu­kee väi­tet­tä, et­tä Span­dau­hun otet­tu van­ki ei al­ku­jaan­kaan ol­lut Hess.

TO­DIS­TEI­TA

Hol­lan­ti­lai­nen jour­na­lis­ti Ka­rel Hil­le väit­ti, et­tä hä­nel­lä on asia­pa­pe­rei­ta, jot­ka on va­ras­tet­tu MI6-or­ga­ni­saa­tion en­ti­sel­tä joh­ta­jal­ta sir Mau­rice Old­fiel­dil­tä. Pa­pe­reis­ta käy il­mi, et­tä Span­daus­sa kuol­lut mies ei ol­lut Hess vaan eri hen­ki­lö. Kuu­los­taa­ko tu­tul­ta?

VOIT­TO?

On­nis­tut­tiin­ko Hit­le­rin nat­si­puo­lu­een jä­sen to­del­la­kin saa­maan van­ki­laan? Täl­lä ker­taa kan­nat­taa iloi­ta me­nes­tyk­ses­tä sen si­jaan, et­tä läh­tee kai­ve­le­maan ta­ri­naa.

Rudolf Hess oli Hit­le­rin oikea kä­si, mut­ta mik­si hän len­si Isoon-Bri­tan­ni­aan 1941?

Hes­sin Mes­sersch­mitt Bf-110 -ko­neen hyl­ky.

Oliko Ken­tin hert­tual­la sor­men­sa pe­lis­sä Hes­sin sa­lai­ses­sa rau­han­hank­kees­sa?

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.