BAYERIN IL­LU­MI­NA­TIT

SA­LAI­NEN HUIJARISEURA, JO­KA VAS­TAA MO­NIS­TA ELÄMÄN SUU­RIS­TA MYSTEEREISTÄ.

Salaliittoja - - ORGANISAATIO -

Adem. Weis­haupt syn­tyi Sak­san In­gols­tad­tis­sa 6. hel­mi­kuu­ta 1748. Hän oli op­pi­poi­ka­na je­suiit­ta­luos­ta­ris­sa ja hä­nes­tä tu­li luon­no­noi­keu­den ja ka­no­ni­sen oi­keu­den pro­fes­so­ri In­gols­tadt yli­opis­toon vuon­na 1775 ol­les­saan vas­ta 27-vuotias.

Sen jäl­keen hä­net vi­hit­tiin "Theo­dor zum Gu­ten Rath" -va­paa­muu­ra­ri­loo­siin Münc­he­nis­sä. Hän oli kos­mo­po­liit­ti ja hal­vek­sui ka­pea­kat­seis­ta ylius­kon­nol­li­suut­ta, jo­ka oli ta­van­omais­ta tuo­na ajan pa­pis­tos­sa. Niin­pä hän päät­ti luo­da va­lais­tu­nei­den seu­ran epä­oi­keu­den­mu­kai­suuk­sien voit­ta­mi­sek­si ja il­lu­mi­na­tit sai­vat alkunsa. Hän pe­rus­ti seu­ran 1. tou­ko­kuu­ta 1776 ja sii­tä muo­dos­tui vä­hi­tel­len Baijerin il­lu­mi­na­tit.

Ryh­mäl­lä, jo­ka kut­sui it­se­ään aluk­si ni­mel­lä "Bund der Per­fek­ti­bi­lis­ten", oli ta­voit­tee­naan tar­jo­ta jä­se­nil­leen mah­dol­li­suus "saa­vut­taa kor­kein mah­dol­li­nen mo­raa­li ja hy­veel­li­syys ja pe­rus­teet maa­il­man uu­dis­ta­mi­sel­le se­kä koo­ta hy­viä mie­hiä yh­teen ja vas­tus­taa hei­kon mo­raa­lin esiin­mars­sia." Weis­paupt pe­rus­ti muu­ta­man muun vai­ku­tus­val­tai­sen hen­ki­lön, ku­ten Ba­ron von Knig­gen, Xa­vier Zwac­kin ja Ba­ron Bas­susin kans­sa lah­kon, jos­ta tu­li ää­ret­tö­män suo­sit­tu. Pian seu­ral­la oli jo 2 000 jä­sen­tä. Il­lu­mi­na­ti­loo­se­ja oli Rans­kas­sa, Ita­lias­sa, Puo­las­sa, Un­ka­ris­sa, Ruot­sis­sa, Tans­kas­sa, Bel­gias­sa ja Hol­lan­nis­sa. Baijerin vi­ran­omai­set aset­ti­vat or­ga­ni­saa­tion toi­min­nal­le ra­joi­tuk­sia 22. ke­sä­kuu­ta 1784. Uu­det ra­joi­tuk­set tu­li­vat voi­maan seu­raa­van vuo­den maa­lis­kuus­sa ja elo­kuus­sa. Weis­haupt me­net­ti pro­fes­suu­rin­sa ja hä­net kar­ko­tet­tiin Bai­je­ris­ta.

Kun il­lu­mi­na­tit jou­tui­vat vai­non koh­teek­si, mie­len­kiin­to ryh­mää koh­taa hii­pui. Vuo­si­sa­dan lo­pus­sa ryh­män toi­min­ta oli la­kan­nut. Vuon­na 1786 vi­ran­omai­set te­ki­vät lait­to­man ko­tiet­sin­nän Xa­vier Zwac­kin ko­tiin ja hei­dän ta­ka­va­ri­koi­mi­aan asia­kir­jo­ja käy­tet­tiin lah­kon ni­tis­tä­mi­seen.

Useim­mis­sa va­ka­vas­ti otet­ta­vis­sa läh­teis­sä läh­de­tään sii­tä, et­tä ryhmä lak­ka­si toi­mi­mas­ta. Encyclo­pe­dia Bri­tan­nica -tie­to­kir­jas­sa il­lu­mi­na­te­ja tus­kin mai­ni­taan, ja useim­mis­sa his­to­rial­li­sis­sa läh­teis­sä on sa­ma lin­jaus. Lah­koa pi­de­tään ha­jon­nee­na. Muut us­ko­vat, et­tä sen jä­se­net siir­tyi­vät va­paa­muu­ra­rei­hin ja ujut­ti­vat oman jär­jes­tön­sä sin­ne sa­maan ta­paan kuin syö­pä val­loit­taa ter­veen ruu­miin. Sii­tä läh­tien il­lu­mi­na­tit ovat ol­leet osa va­paa­muu­ra­rei­ta, ot­ta­neet val­lan kä­siin­sä ja manipuloineet koko järjestöä, väit­tä­vät sa­la­liit­to­teo­ree­ti­kot.

ERIS­KUM­MAL­LI­SIA TAPAHTUMIA

Vuon­na 1906 Lon­toon Bri­tish Museum sai kä­siin­sä ko­pion Il­lu­mi­na­ti-pro­to­kol­lak­si kut­su­tus­ta kä­si­kir­joi­tuk­ses­ta. Se löy­tyi en­sim­mäi­sen ker­ran Bai­je­ris­ta 1700-lu­vun lo­pul­la ja Mau­rice Jo­ly käyt­ti osia sii­tä erääs­sä teok­ses­saan 1864. Bri­tish Museu­min tuo­tu kap­pa­le teks­tis­tä oli kir­joi­tet­tu ve­nä­jäk­si. Mie­len­kiin­tois­ta on myös, et­tä Adam Smit­hin ka­pi­ta­lis­ti­nen teos Kan­so­jen va­ral­li­suus ja de­mok­ra­tian kul­ma­ki­ve­nä tun­net­tu Yh­dys­val­tain it­se­näi­syys­ju­lis­tus, kir­joi­tet­tiin vuon­na 1776. On väi­tet­ty, et­tä Weis­haupt oli­si mys­ti­nen mies mus­tas­sa ta­kis­sa, jo­ka an­toi Was­hing­to­nil­le ju­lis­tuk­sen teks­tin. Ker­ro­taan myös, et­tä vaik­ka et­sin­tä Zwac­kin ko­tiin teh­tiin , kos­ka vi­ran­omais­ten kä­siin pää­tyi sat­tu­man kaut­ta vuon­na 1784 asia­kir­ja, jos­sa oli Rans­kan il­lu­mi­na­ti­loo­sin joh­ta­jal­le

Ro­bes­pier­rel­le oh­jei­ta Rans­kan val­lan­ku­mouk­sen jär­jes­tä­mi­ses­tä 1789. Va­roi­tuk­sia ei otet­tu va­ka­vas­ti vaan val­lan­ku­mous to­teu­tet­tiin suun­ni­tel­mien mu­kaan.

YH­TEYK­SIÄ VA­PAA­MUU­RA­REI­HIN

Vuon­na 1902 va­paa­muu­ra­ri Wil­liam Westcott kir­joit­ti pääs­seen­sä Bund der Per­fek­ti­bi­list -jär­jes­tön jä­se­nek­si Theo­dor Reus­sin avul­la. Sa­maan ta­paan ok­kul­tis­ti Elip­has Le­vi osoit­ti, et­tä Baijerin il­lu­mi­na­ti­jär­jes­tön ja vapaamuurarien vä­lil­lä oli tii­vis yh­teys.

ALAVIITE

Kun kaikki tämä ote­taan huo­mioon, ei ole mi­tään näyt­töä sii­tä, et­tä il­lu­mi­na­tit oli­si­vat muuta kuin am­moi­nen ly­hy­tai­kai­nen sa­la­seu­ra Bai­je­ris­sa. Aja­tus pe­rus­tuu vain hu­hu­pu­hei­siin. Jos Il­lu­mi­na­tustri­lo­gi­aa ei oli­si kir­joi­tet­tu, Baijerin il­lu­mi­na­tit oli­si­vat vain yk­sit­täi­nen hä­mä­rä­pe­räi­nen lah­ko jos­sain his­to­rian­kir­jo­jen ala­viit­tees­sä.

"SII­TÄ LÄH­TIEN IL­LU­MI­NA­TIT OVAT OL­LEET OSA VA­PAA­MUU­RA­REI­TA, OT­TA­NEET VAL­LAN KÄ­SIIN­SÄ JA MANIPULOINEET KOKO JÄRJESTÖÄ."

Va­paa­her­ra Adolph von Knig­ge pää­si lo­pul­ta pe­ril­le Weis­haup­tis­ta ja epäi­li hän­tä "naa­mioi­tu­neek­si je­suii­tak­si".

Ovatko il­lu­mi­na­tit saa­neet jäl­leen li­sää huomiota kir­jois­sa ja me­diois­sa?

©Thinks­tock

Yh­dys­val­tain dol­la­rin se­te­lis­sä on Il­lu­mi­na­tien en kai­ken nä­ke­vä sil­mä.

Xa­vier Zwack oli mu­ka­na ke­hit­tä­mäs­sä järjestöä yh­des­sä Weis­haup­tin kans­sa.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.