ONKO KGB EDELLEEN OLEMASSA?
ODOTTAAKO NEUVOSTOLIITON TURVALLISUUSPALVELU VAIN OIKEAA HETKEÄ ISKUUN?
Monet ovat sitä mieltä, että Neuvostoliiton kuolettava isku tapahtui vuonna 1991, kun innokas ihmisjoukko kaatoi Feliks Dzeržinskin patsaan rytinällä maahan. Betonipatsas oli seisonut vuosien ajan Dzeržinskin torilla kasvot kohti KGB:n päämajaa, Lubjankaa. Dzeržinski oli organisaattorina punaisessa terrorissa, joka mahdollisti kommunistien valtaan tulon ja sen säilymisen aina siitä lähtien, kun tsaari syöstiin vallasta lokakuun vallankumouksessa 1917. Hän perusti salaisen tšekapoliisin, josta tuli vuosien saatossa valtion turvallisuuskomitea ja joka tunnetaan paremmin nimellä KGB. Se oli kaikkien aikojen pelätyin ja syvimmälle soluttautunut tiedusteluverkosto maailmassa.
KGB (Komitet Gosudarstvennoj Bezopasnosti) vastasi Neuvostoliiton kommunistihallinnon puolustamisesta sisäisiä ja ulkoisia vihollisia vastaan. Sen perustajan patsaan kaataminen symbolisoi sitä, miten KGB menetti otteensa, joka sillä oli ollut kaikkiin kansalaisiinsa. Heti kun kylmän sodan aikana alettiin spekuloida salaliitosta, huhuttiin, että KGB oli sekaantunut asiaan. Jotkut salaliittoasiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei tällä maailman suurimmalla salaisella järjestöllä ollut mitään yhteyksiä kommunismiin. Se oli olemassa ainoastaan palvellakseen omia mystisiä intressejään. Teoriassa KGB toimi Neuvostoliiton ministerineuvoston alaisuudessa, mutta käytännössä se sai käskynsä suoraan Neuvostoliiton johtavalta elimeltä, nimittäin politibyroolta – jos se nyt ylipäätään sai käskyjä. Vuonna 1991 Neuvostoliiton ja KGB:n hajotessa useat ennustivat, että järjestö jäisi historiaan. Kaikki salaliittoteoreetikot eivät kuitenkaan ole varmoja siitä, että KGB:n valtava maailmanlaajuinen valta olisi murentunut.
Useiden mielestä tuntui epäilyttävältä, että KGB, joka oli kontrolloinut neuvostokansalaisia pelon ja laajan salaisen tiedotusverkoston kautta, olisi antanut Neuvostoliiton luhistua ilman suurempaa vastarintaa. Varsinkin kun Neuvostoliiton puolustusvoimat olivat KGB:n valvonnassa. Salaliittoteoreetikot uskovat, että Neuvostoliiton ja KGB:n hajoaminen oli pelkkä tekosyy kierolle KGB-salaliitolle järjestön vallan lujittamiseksi ja entistä vahvemman neuvostoimperiumin rakentamiseksi.
VENÄLÄINEN HITLER?
Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien Venäjä on ajautunut anarkiaan. Tästä on hyötynyt äärikansallisen liberaalidemokraattisen puolueen johtaja Vladimir Žirinovski. Miljoonat venäläiset yhtyvät hänen sanoihinsa: "Venäjä tarvitsee nyt diktaattorin, ja se diktaattori olen valtaan päästessäni minä."
Hän on saanut suurta kannatusta presidentin- ja
parlamenttivaaleissa. Hänen kytköksensä Saksan äärioikeistoryhmiin, Venäjän mafiaan ja Saddam Husseiniin tekevät hänestä potentiaalisen "Venäjän Hitlerin", jolla on käytettävänään valtava ydinasearsenaali, jota hän ei epäröisi käyttää. Huolestuttavinta on varmaan kuitenkin se, että Žirinovski oli aikoinaan KGB:n salainen agentti. Eräät hänen vanhoista tuttavistaan ovat sitä mieltä, että lakkautetuksi väitetyn salaisen poliisin ja tiedustelupalvelun entiset johtajat valmistelevat Žirinovskia vallankaappaukseen.
KGB PÄÄTTÄÄ
Neuvostoliiton entinen presidentti Mihail Gorbatšov torjuu eräiden salaliittoteoreetikkojen väittämän, jonka mukaan KGB olisi perustanut Žirinovskin liberaalidemokraattisen puolueen hänen kehotuksestaan. Sitä Gorbatšov ei kuitenkaan kiellä, etteikö entinen salainen poliisi ohjailisi Žirinovskin tekemisiä. Gorbatšov on sanonut: "Voiko KGB luoda kokonaisen puolueen? Žirinovski on fantastinen näyttelijä, joten on todella tärkeää selvittää, kuka häntä ohjaa ja kuka seisoo hänen takanaan."
SUURUUDENHULLUUS
On olemassa konkreettisia merkkejä siitä, että
KGB jäi henkiin lakkautusprosessin jälkeen. Historia on osoittanut, että suuruudenhulluille maailmanherruudesta haaveileville diktaattoreille riittää valtaan pääsemiseksi joskus syyksi esimerkiksi juutalaisviha tai vakavat taloudelliset ongelmat. Mutta aika näyttää, mitä tuleman pitää...