KU KLUX KLAN

ON MERKILLISTÄ, ET­TÄ TÄMÄ VIHATTU RYHMÄ ON EDEL­LEEN OLE­MAS­SA.

Salaliittoja - - ORGANISAATIOT -

Ei ole mi­tään pa­hem­paa kuin or­ga­ni­soi­tu­nut vi­ha. Ku Klux Klan kuu­luu var­mas­ti hal­vek­si­tuim­piin vi­han oh­jai­le­miin jär­jes­töi­hin. Se on he­rät­tä­nyt pel­koa koko USA:ssa vä­hem­mis­tö­jen ja mui­den klaa­nin tiuk­kaa, ra­sis­tis­ta oh­jel­maa vas­tus­ta­vien kes­kuu­des­sa. Val­kois­ten hup­pu­jen al­le kät­key­ty­neet klaa­nin jä­se­net ovat pa­ha­mai­nei­sen kuu­lui­sia ris­tin polt­ta­mi­ses­ta, ro­tu­jen in­te­graa­tion su­vait­se­mat­to­muu­des­ta ja vä­ki­val­lan­teois­ta. Vaik­ka ih­mis­ten vä­li­ses­sä su­vait­se­vai­suu­des­sa on otet­tu suu­ria edis­ty­sas­ke­lia, klaa­ni elää edel­leen väit­tä­mi­neen val­koi­sen ro­dun yli­voi­mai­suu­des­ta.

Yh­dys­val­tain si­säl­lis­so­dan jäl­keen klaa­ni nousi ete­lä­val­tioi­den tuh­kas­ta va­paut­ta­maan ete­lä­val­tiot sen ajan suurimmista uh­kis­ta – muun muas­sa mus­tis­ta, ka­to­li­sis­ta, juu­ta­lai­sis­ta ja Yh­dys­val­tain liit­to­hal­li­tuk­ses­ta. En­sim­mäi­sen joh­ta­jan­sa Nat­han Bed­ford For­res­tin alai­suu­des­sa klaa­ni tais­te­li vaa­liak­seen val­koi­sen ro­dun puh­taut­ta. For­res­tin suur­mes­ta­ri­kaut­ta kutsutaan klaa­nin en­sim­mäi­sek­si ai­ka­kau­dek­si.

1920-lu­vul­la klaa­ni sai li­sää po­liit­tis­ta val­taa, ja toi­nen ai­ka­kausi al­koi. 1960-lu­vun se­ka­vis­sa kan­sa­lai­soi­keus­tais­te­luis­sa klaa­ni se­kaan­tui kan­sa­lai­soi­keus­liik­keen joh­ta­jien ja ak­ti­vis­tien mur­hiin ja vä­ki­val­lan­te­koi­hin var­sin­kin ete­lä­val­tiois­sa. Ny­ky­ään klaa­ni kat­soo elä­vän­sä vii­det­tä ai­ka­kaut­taan ei­kä pel­käs­tään tais­te­le val­koi­sen val­lan vaan koko län­si­mai­sen si­vi­li­saa­tion pe­las­ta­mi­sen puo­les­ta. Useat miel­tä­vät klaa­nin pel­käs­tään epä­pä­te­vien hen­ki­löi­den joh­ta­mak­si vi­ha­jär­jes­tök­si, mut­ta KKK saat­taa ol­la pal­jon mah­ta­vam­pi ja vai­ku­tus­val­tai­sem­pi kuin luul­laan. Vaik­ka 60-lu­vun kan­sa­lai­soi­keus­tais­te­lut ovat jää­neet kau­as his­to­ri­aan ja ra­sis­min se­kä en­nak­ko­luu­lo­jen vas­tai­nen tais­te­lu on kii­vas­ta, vi­han val­ta lois­taa edel­leen yh­tä kirk­kaa­na kuin klaa­nin ta­va­ra­merk­ki­nä pi­det­ty pa­la­va ris­ti.

PRE­SI­DEN­TIN HYVÄKSYNTÄ

Yh­dys­val­to­jen 28. pre­si­dent­ti Woodrow Wil­son (1913-1921) väit­ti ker­ran, et­tä Ku Klux Klan oli pe­las­ta­nut Poh­jois-Ame­ri­kan man­te­reen si­vi­li­saa­tion. Mik­si hän lausui jo­tain näin kummallista täl­lai­ses­ta ryh­mäs­tä?

Se et­tä klaa­ni on edel­leen ole­mas­sa ai­ka­na, jol­loin vi­ha­ryh­miä ei su­vai­ta, osoit­taa, et­tä ryh­mäl­lä on yh­teyk­siä USA:n kor­keas­sa ase­mas­sa ole­viin po­lii­tik­koi­hin. Vaik­ka Yh­dys­val­tain pe­rus­tus­la­ki ta­kaa maan kan­sa­lai­sil­le sa­nan­va­pau­den, vi­ran­omai­set ei­vät ole ai­na pii­tan­neet sii­tä var­sin­kaan McCart­hyn ai­ka­na. Kos­ka klaa­ni saa jat­kaa ole­mas­sao­lo­aan vie­lä modernissa maa­il­mas­sa­kin, voi­daan ih­me­tel­lä, ku­ka si­tä ohjailee ja pi­tää elos­sa.

RA­SIS­TIS­TA TIE­TÄ­MÄT­TÖ­MYYT­TÄ

Ei tar­vi­ta sa­la­liit­toa sen to­tea­mi­seen, et­tä ris­tin polt­ta­mi­nen pe­rus­tuu vää­riin tie­toi­hin. Ant­ro­po­lo­gian kurs­sit oli­si­vat tus­kin suo­sit­tu­ja klaa­nin jä­sen­ten kes­kuu­des­sa. Jos he oli­si­vat tien­neet sii­tä to­den­nä­köi­syy­des­tä, et­tä koko ih­mis­kun­ta pol­veu­tuu sa­mois­ta mus­tis­ta esi-isis­tä, ris­tin polt­ta­mi­sen ilo ja us­ko val­koi­seen yli­val­taan oli­si to­den­nä­köi­ses­ti ol­lut hil­li­tym­pää.

"KOS­KA KLAA­NI SAA JAT­KAA OLE­MAS­SAO­LO­AAN VIE­LÄ MODERNISSA MAAILMASSAMMEKIN, VOI­DAAN IH­ME­TEL­LÄ, KU­KA SI­TÄ OHJAILEE JA PI­TÄÄ ELOS­SA."

Pa­la­vat ris­tit ja hup­pu­päi­set KKK­jä­se­net ai­heut­ta­vat pel­koa USA:n vä­hem­mis­töis­sä.

Onko KKK:lla sy­vem­mät juu­ret kuin alun pe­rin us­kot­tiin?

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.