MI­TEN VAI­KU­TUS­VAL­TAI­NEN MAFIA ON?

MAFIA EI TO­DEL­LA­KAAN OLE MI­KÄÄN LEIKIN ASIA, MUT­TA MI­TEN PIT­KÄL­LE HEI­DÄN VAIKUTUSVALTANSA ULOTTUU?

Salaliittoja - - ORGANISAATIOT -

1900-lu­vul­ta läh­tien mafia on ol­lut iso osa USA:n jär­jes­täy­ty­nyt­tä ri­kol­li­suut­ta. Yh­dys­val­to­jen li­säk­si mafia toi­mii täl­lä het­kel­lä Ita­lias­sa, Ete­lä-Rans­kas­sa, Sak­sas­sa ja Ve­nä­jäl­lä. Ei ole epäi­lys­tä­kään sii­tä, et­tei­kö ma­fi­aa oli­si ole­mas­sa ja et­tei­kö se har­joit­tai­si mi­tä eri­lai­sim­pia ri­kol­li­sen toi­min­nan muo­to­ja pros­ti­tuu­tios­ta ja lait­to­mis­ta uh­ka­pe­leis­tä huu­me­kaup­paan, palk­ka­mur­hiin ja or­juu­teen. Har­vem­min tie­de­tään, et­tä mafia on yksi yh­te­näi­nen or­ga­ni­saa­tio.

Mafia pe­rus­tet­tiin Si­si­lias­sa 900-lu­vul­la jaa. Al­ku­pe­räi­ses­sä ma­fias­sa us­kol­li­suus me­ni kai­ken edel­le ja ar­vos­tet­tiin kult­tuu­ria, per­het­tä ja kult­tuu­ri­pe­rin­töä. Jä­se­nik­si pää­si­vät vain si­si­lia­lai­set, ja or­ga­ni­saa­tion ta­voit­tee­na oli suo­jel­la jä­sen­ten­sä int­res­se­jä. Sa­to­jen vuo­sien saa­tos­sa mafia al­koi hil­jal­leen nou­dat­taa ajat­te­lu­ta­paa, jon­ka mu­kaan yk­si­löi­den vas­tuul­la oli hoi­taa it­se oi­keu­den­mu­kai­suu­teen, kos­toon ja kun­ni­aan liit­ty­vät asiat. Tä­tä vas­tuu­ta ei pi­tä­nyt jät­tää vi­ran­omai­sil­le, jot­ka oli­vat hei­dän mie­les­tään pääs­seet val­taan tun­kei­li­joi­den avul­la. Sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suut­ta val­vot­tiin omer­ta-pe­rin­teen avul­la, jon­ka mu­kaan ryh­män luot­ta­muk­sen pet­tä­nyt­tä hen­ki­löä ran­kais­tiin kuo­le­mal­la.

1700-lu­vun alus­sa mafia al­koi ol­la avoi­mes­ti ri­kol­li­nen. Se ki­ris­ti rik­kai­ta si­si­lia­lai­sia, jot­ka sai­vat "mus­tan kä­den" kimp­puun­sa. Jol­lei­vät he mak­sa­neet lun­nai­taan, lu­vas­sa oli mur­ha­polt­to, kid­nap­paus tai jos­kus jo­pa murha.

Mafia on ol­lut ak­tii­vi­nen Yh­dys­val­lois­sa, ja var­sin­kin New Or­lean­sis­sa, 1800-lu­vul­ta läh­tien. Si­si­lias­sa al­koi pian kier­tää hu­hu, et­tä uudessa maa­il­mas­sa oli hy­vät an­sain­ta­mah­dol­li­suu­det, ja sen jäl­keen or­ga­ni­saa­tio kas­voi no­peas­ti. Vuon­na 1924 Mus­so­li­ni is­ki ko­val­la kä­del­lä Ita­lian ja Si­si­lian ma­fi­aan, jol­loin mo­net jä­se­nis­tä pa­ke­ni­vat Yh­dys­val­toi­hin. Ai­na ku­kois­ta­vis­ta kiel­to­lain ajois­ta läh­tien mafia on le­vit­tä­nyt vai­ku­tus­val­taan­sa USA:n po­liit­ti­siin, ju­ri­di­siin ja ta­lou­del­li­siin ins­ti­tuu­tioi­hin se­kä hui­jan­nut it­sel­leen val­ta­via ra­ha­sum­mia.

YH­TE­NÄI­NEN OR­GA­NI­SAA­TIO

Ta­val­li­nen kä­si­tys on, et­tä mafia koos­tuu tois­ten­sa kans­sa kil­pai­le­vis­ta jen­geis­tä, jot­ka ra­ken­tu­vat per­hei­den ta­voin ja tus­kin sie­tä­vät toi­si­aan. Tämä ei kui­ten­kaan pi­dä paik­kaan­sa. On totta, et­tä eri ryh­mät kil­pai­le­vat kes­ke­nään, mut­ta 24 per­heen pää­mie­het ta­paa­vat sään­nöl­li­ses­ti ko­mis­siok­si kut­su­tus­sa kar­tel­lis­sa. Näis­sä ta­paa­mi­sis­sa rat­ko­taan aluei­ta ja toimintaa kos­ke­via eri­mie­li­syyk­siä ja laa­di­taan suun­ni­tel­mia tu­le­vil­le kuu­kausil­le. Saat­taa ol­la myös to­den­nä­köis­tä, et­tä ko­mis­sio neu­vot­te­lee vi­ran­omais­ten, var­sin­kin CIA:n, kans­sa niil­lä osaa­lueil­la, jois­ta on hyö­tyä mo­lem­mil­le.

SEU­RAA RA­HO­JA

Mafia on erit­täin laa­jal­le le­vin­nyt. Mafia har­joit­ti vi­ran­omai­se­dus­ta­jien kans­sa pank­ki­toi­min­taa Yh­dys­val­tain Il­li­noi­sis­sa ri­kol­li­se­na toi­min­ta­na, jos­sa pes­tiin ra­haa. Toimintaa hoi­ti ka­to­li­lais­piis­pa Paul Marcin­kus, jo­ka oli ol­lut Va­ti­kaa­nin pan­kin joh­ta­ja vuo­teen 1991 as­ti ja jol­la sa­no­taan ol­leen yh­teyk­siä ma­fi­aan. Hän hoi­ti chica­go­lais­pan­kin toimintaa yh­des­sä erään kongres­sie­dus­ta­jan kans­sa, jol­la oli pää­sy CIA:n sa­lai­sen toi­min­nan bud­jet­tiin.

Ta­pauk­ses­ta teh­tiin do­ku­ment­ti, mut­ta en­nen kuin oh­jel­ma eh­dit­tiin näyt­tää, tuot­ta­jat sai­vat uh­kauk­sia osa­val­tion po­lii­sil­ta. Hei­dän per­hei­tään häi­ri­köi­tiin, ja yksi tuot­ta­ja van­git­tiin vää­rien syy­tös­ten pe­rus­teel­la.

MIK­SI MUUT­TAA MI­TÄÄN?

Jär­jes­tet­ty ri­kol­li­suus on juu­ri si­tä, mil­tä se kuu­los­taa­kin – ri­kol­lis­ta. Se ha­lu­aa py­syä mah­dol­li­sim­man kau­ka­na ar­ki­sen yh­teis­kun­nan by­rok­ra­tias­ta, sil­lä si­tä ei tar­vi­ta, kos­ka niin mo­net po­lii­ti­kot ovat jo ole­tet­ta­vas­ti ma­fia­po­mo­jen palk­ka­lis­toil­la.

Char­les "Luc­ky" Lucia­non sa­no­taan ole­van USA:n mo­der­nin or­ga­ni­soi­dun ri­kol­li­suu­den isä.

Al Ca­po­ne oli mu­ka­na pe­rus­ta­mas­sa Chica­gon haa­ra­lii­ket­tä, jon­ka joh­ta­ja hä­nes­tä tu­li. Hän oli yksi historian tun­ne­tuim­mis­ta gans­te­reis­ta.

©Thinks­tock

Gangs­te­ri­per­hei­den pää­mie­het, ku­ten Sam Gianca­na, ovat ol­leet jo­pa pre­si­dent­tien pal­ve­luk­ses­sa.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.