5. Jou­lu­kuu­ta – Jou­lu­tun­nel­maa et­si­mäs­sä

Taianomainen Joulu - - Sisältö -

Jou­lu­tun­nel­maan liit­tyy jo­tain sa­la­pe­räis­tä. Jou­lua odot­taa ja odot­taa, jou­luun val­mis­tau­tuu ja yh­täk­kiä on jo jou­lu. Sii­nä on jo­tain tai­an­omais­ta. Vä­hän kuin tu­li­si ko­tiin. Ko­din tut­tuun jou­lu­juh­laan! Ko­ti on jou­lu­na äi­din ja isän luo­na tai sit­ten omas­sa ko­dis­sa. Iso­äi­din tu­van ja vas­ta lei­vot­tu­jen pi­par­kak­ku­jen ai­kaan­saa­ma läm­min ko­toi­sa olo. Tun­tee­seen liit­tyy kai­puu­ta ja sa­mal­la hy­viä muis­to­ja men­nees­tä ja unel­mia tu­le­vas­ta. Ky­se ei it­se asias­sa ole tai­kuu­des­ta vaan tuok­sus­ta. Pik­ku­rui­sis­ta mo­le­kyy­leis­tä, jot­ka löy­tä­vät tien­sä ai­voi­hin. Tien van­hoi­hin muis­toi­hin. Se he­rät­tää muis­to­ja, joi­den ku­vit­te­lit pai­nu­neen jo un­ho­laan. Eh­kä aja­tus siir­tyy sil­loin jo­hon­ku­hun tai jo­hon­kin het­keen kau­as men­nei­syy­teen?

Jou­lu­tun­nel­maa ei luo jou­lua­suun ko­ris­tel­tu ko­ti ei­vät­kä jou­lu­lau­lut. Ky­se on neu­las­ten, tak­ka­tu­len ja jou­lun mo­ni­nais­ten maus­tei­den tuok­su, jo­ka vai­kut­taa kaik­kein voi­mak­kaim­min. Tuok­sut tuo­vat mie­leen ai­em­mat jou­lut ja lä­het­tä­vät pie­nen­pie­niä mo­le­kyy­le­jä ai­vo­jen hal­lin­ta­kes­kuk­seen, jos­sa puo­les­taan kään­nel­lään ai­vo­jen pie­niä on­nel­li­suus­vi­pu­ja. Sil­loin ilon tun­ne vah­vis­tuu ja tu­lee li­sää ener­gi­aa. Voi tul­la suo­ras­taan ra­kas­tet­tu olo. Mo­net jou­lun­ai­kaan käy­te­tyt maus­teet si­säl­tä­vät eri­tyi­sen pal­jon mo­le­kyy­le­jä, jot­ka pää­ty­vät ai­vo­jen hal­lin­ta­kes­kuk­seen. Maus­tei­ta on ka­kuis­sa, jou­lu­ko­ris­teis­sa, glö­gis­sä ja ruois­sa. Vii­kin­git maus­toi­vat jo­pa jou­luo­luen. Hei­dän jou­luo­luen­sa al­ko­ho­li ei yk­sin ol­lut vas­tuus­sa jou­lu­tun­nel­man luo­mi­ses­ta vaan si­tä oli maus­tet­tu li­säk­si hu­ma­lal­la, nei­li­koil­la ja in­ki­vää­ril­lä. Tu­tus­tu­taan­pa nyt tär­keim­piin jou­lu­maus­tei­siin!

Ka­ne­li

Ita­liak­si ka­ne­li on ”ca­nel­la”, jo­ka tar­koit­taa ohut­ta put­kea ja juu­ri sil­tä ka­ne­li näyt­tää. Kun tun­tee ka­ne­lin tuok­sun, mie­leen muis­tuu iso­äi­din te­ke­mä uu­ni­juus­to, äi­din kor­va­puus­tit ja rii­si­puu­ro. ipuu­ro. Useim­mil­le Use tu­lee jou­lu mie­leen ka­ne­lin­tuok­sus­ta. Ka­ne­lin ak­tii­vi­sia mo­le­kyy­le­jä kut­su­ta kut­su­taan ka­ne­lial­de­hy­deik­si. Jos nii­tä naut­tii pal­jon, ne vai­kut­ta­vat rau­hoit­ta­vas­ti, jo jos nii­tä naut­tii vain vä­hän, niil­lä on pi­ris­tä­vä vaik vai­ku­tus. Ai­ne muis­tut­ta muis­tut­taa do­pa­mii­nia, jo­ka on on­nel­li­suut­ta a ai­kaan­saa­va ai­vo­jen vä­lit­tä­jä­ai­ne. Sik­si ka­ne­li saa hy­väl­le tuu­lel­le ja ai­kaan­saa tai­an­omais tai­an­omai­sen on­nen­tun­teen. Ka­ne­lia

on vuo­si­sa­to­ja käy­tet­ty lem­men­roh­to­na, ja ny­ky­tut­ki­muk­set osoit­ta­vat ka­ne­lil­la to­del­la­kin ole­van sel­lai­sia vai­ku­tuk­sia. Ai­to to cey­lo­nin­ka­ne­li on ka­ne­leis­ta kaik­kein pa­ras­ta.

Maus­te­nei­lik­ka

Nei­lik­ka­puun kuk­kien nu­put näyt­tä­vät ai­van pie­nil­tä nau­loil­ta ja a ovat it­ses­sään kuin pie­niä lää­ke­kaap­pe­ja. Näi­tä pie­niä nau­lo­ja on n käy­tet­ty tu­han­sia vuo­sia pa­ran­nusai­nee­na. Ne tu­hoa­vat bak­tee­rei­ta rei­ta ja lie­vit­tä­vät ki­pu­ja. Mut­ta jou­lu­na nei­lik­kaa käy­te­tään muis­ta syis­tä. Muis­tat­ko suu­ta­ri An­der­se­nin ad­vent­ti­ka­len­te­rin? Se oli ap­pel­sii­ni, jo­hon oli pis­tet­ty nei­li­koi­ta ja jon­ka ym­pä­ril­le oli kie­dot­tu dot­tu pu­nai­nen nau­ha. Ky­se on englan­ti­lai­ses­ti pe­rin­tees­tä, jo­ka on pe­räi­sin eräi­sin Eliza­be­tin ajal­ta. Jo 1500-lu­vul­la tie­det­tiin, et­tä nei­lik­ka aut­toi, jos os ha­lusi pääs­tä eroon täis­tä ja kois­ta. Li­säk­si se rai­kas­ti ta­lon si­säil­man. man Pö­ly­ni­mu­rin pus­siin ja sii­vousäm­pä­riin voi pan­na muu­ta­man nei­li­kan ja lyö­dä mon­ta kär­päs­tä yh­del­lä is­kul­la. Nei­lik­ka si­säl­tää eu­ge­no­lia, jo­ka huo­leh­tii sii­tä, et­tä on­nel­li­suus­hor­mo­ni do­pa­mii­ni vii­pyy ai­vois­sa hie­man pi­dem­pään. Sik­si tä­mä jou­luun liit­ty­vä tuok­su saa mie­len iloi­sem­mak­si ja sa­mal­la ren­nom­mak­si ja rau­hal­li­sem­mak­si.

Mus­kot­ti­päh­ki­nä

Mus­kot­ti­päh­ki­nä on mus­kot­ti­puun ku­kan sie­men ja pe­räi­sin Mo­lu­keil­ta eli Maus­te­saar Maus­te­saa­ril­ta ai­van ku­ten nei­lik­ka­kin. Hil­de­gard Bin­ge­ni­läi­nen oli yk­si kes­kia­jan en­simm en­sim­mäi­sis­tä mys­ti­kois­ta ja kir­joit­ti pal­jon mus­kot­ti­päh­ki­nän pa­ran­ta­vis­ta vai­ku vai­ku­tuk­sis­ta. Yh­des­sä hä­nen pa­ran­ta­mi­ses­ta ker­to­vas­sa kir­jas­saan on hän ant an­taa pik­ku­lei­pien lei­von­taoh­jeen: mus­kot­ti­päh­ki­nää, ka­ne­lia, nei­lik­kaa, ja jau­ho­ja ja vet­tä. Mus­kot­ti­päh­ki­nän sa­no­taan avaa­vaan ai­vo­ja, pa­ran­ta­van ar­vioin­ti­ky­kyä ja lie­vit­tä­vän kat­ke­ruut­ta ja kau­nai­suut­ta. Mus­ko­tin vai­ku­tus is­kias­vai­voi­hin on ken­ties jo en­tuu­des­taan tut­tu? Ko­kee­si voi kiin­nit­tää puo­lik­kaan mus­kot­ti­päh­ki­nän ki­vu­li­aa­seen koh­taan ihol­le ja pi­tää si­tä sii­nä kak­si päi­vää. Kih­tiä sai­ras­ta­va voi le­vit­tää mus­kot­tia sär­ke­vien li­has­ten ja ni­vel­ten pääl­le kah­des­ti

päi­väs­sä. Jos sen si­jaan pi­tää ai­na jo­kai­ses­sa tas­kus­sa mu­ka­na mus­kot­ti­päh­ki­nää, ei sai­ras­tu kos­kaan. On kui­ten­kin ol­ta­va va­ro­vai­nen, sil­lä mus­kot­ti­päh­ki­nät ei­vät ole täy­sin vaa­rat­to­mia. Mus­kot­ti­päh­ki­nän ak­tii­vi­sin mo­le­kyy­li on my­ris­ti­sii­ni, jo­ka li­sää ai­vo­jen do­pa­mii­ni­pi­toi­suut­ta. Suu­ret my­ris­ti­sii­ni­pi­toi­suu­det voi­vat ol­la myr­kyl­li­siä ja ai­heut­taa hal­lusi­naa­tioi­ta ja ah­dis­tus­koh­tauk­sia.

In­ki­vää­ri

Kas­via, jo­ka tun­ne­taan juu­ris­ton­sa ter­veyt­tä edis­tä­vis­tä vai­ku­tuk­sis­ta, on käy­tet­ty jo tu­han­sia vuo­sia. In­ki­vää­ri oli yk­si en­sim­mäi­sis­tä Eu­roop­paan tuo­duis­ta ek­soot­ti­sis­ta maus­teis­ta. Poh­jois­mais­sa in­ki­vää­ri on tun­net­tu jo vii­kin­kia­jal­la, jol­loin vii­kin­git maus­toi­vat sil­lä olut­ta. He ken­ties tu­tus­tui­vat in­ki­vää­riin en­sin me­ri­sai­rau­den hoi­to­kei­no­na ja op­pi­vat in­ki­vää­rin­juu­rel­la ole­van se­kä puu­dut­ta­va et­tä ki­pua lie­vit­tä­viä vai­ku­tuk­sia?

In­ki­vää­ris­sä tie­de­tään ole­van yli 200 ai­net­ta, joil­la on lää­kin­näl­li­siä vai­ku­tuk­sia. Sen pie­net mo­le­kyy­lit kul­keu­tu­vat kaik­kial­le ke­hoon. Ne kul­ke­vat pit­kin suo­li­ka­na­vaa ja pää­ty­vät siel­tä ve­ri­so­lui­hin, mis­sä ne var­mis­ta­vat hy­vän ve­ren­kier­ron. Osa niis­tä pää­tyy her­mo­so­lui­hin ja py­säyt­tää ki­puim­puls­sin en­nen kuin se eh­tii ai­voi­hin. Mui­den mah­ta­vien jou­lu­maus­tei­den ta­paan myös in­ki­vää­ri saa ai­kaan do­pa­mii­ni­pi­toi­suu­den li­sään­ty­mi­sen ai­vois­sa.

Kar­de­mum­ma

Kar­de­mum­man­sie­me­net ovat su­kua in­ki­vää­ril­le ja nii­den myön­tei­nen vai­ku­tus ter­vey­teen on lä­hes yh­tä suu­ri. In­tias­sa kar­de­mum­maa on käy­tet­ty laih­du­tus­lääk­kee­nä yli 3000 vuot­ta, ja Alek­san­te­ri Suu­ren ar­vel­laan tuo­neen kar­de­mum­man Eu­roop­paan. Kui­va­tut vih­reät sie­me­net si­säl­tä­vät pie­niä mo­le­kyy­le­jä, jot­ka pää­ty­vät sap­pi­rak­koon. Ne edis­tä­vät sap­pi­nes­teen tuo­tan­toa, ja juu­ri sap­pi­nes­te pilk­koo eli­mis­tös­sä ole­vaa ras­vaa. Mat­koil­laan Kons­tan­ti­no­po­liin vii­kin­git op­pi­vat, et­tä kar­de­mum­ma li­sää elä­mä­ni­loa ja mies­kun­toa. Ky­se ei ol­lut pel­käs­tä ku­vi­tel­mas­ta, sil­lä kar­de­mum­ma to­del­la­kin si­säl­tää mo­le­kyy­le­jä, jot­ka sti­mu­loi­vat do­pa­mii­nin­tuo­tan­toa ai­vois­sa ja li­sää sek­si­ha­lu­ja. Ny­kyi­sin tie­de­tään li­säk­si, et­tä kar­de­mum­ma vä­hen­tää ko­les­te­ro­lia ja pois­taa nes­tet­tä, mut­ta kaik­kein pa­ras on seu­raa­va lem­me­noh­je: Jos ha­luat hur­ma­ta jon­kun, pu­res­ke­le muu­ta­maan kar­de­mum­man­sie­men­tä, niin si­nus­ta tu­lee vas­tus­ta­ma­ton.

on rak­kaa­si t,et­tä var­mis­ta mus­kotNäin n:jaa us­kol­li­ne si­nul­le suu­reen nel­jää­nyh­tä nen ti­päh­ki­nä en­sim­mäi niis­tä osaan.kai­vaalas maa­han, hei­tä toi­nen kol­mas vuo­ren­hui­pul­ta, pol­ta Juo ja kei­tä nel­jäs ve­des­sä. ve­si ja pi­dä päh­ki­nän­pa­las­ta päh­ki­nä ai­na mu­ka­na­si. Pa­ne niin näet il­lal­la tyy­nyn al­le, hy­viä unia.

Näin val­mis­tat it­se in­ki­vää­ri­roh­toa: 15–20 Leik­kaa in­ki­vää­rin­juu­res­ta yh­den ohut­ta vii­pa­let­ta ja pu­ris­ta sit­ruu­nan me­hu. Pa­ne ne la­si­pul­loon ja jä­tä ja kaa­da pääl­le lit­ra vet­tä pul­lo jää­kaap­piin yök­si. Seu­raa­va­na päi­vä­nä voit naut­tia in­ki­vää­ri­juo­maa pit­kin päi­vää. Pian huo­maat saa­va­si enem­män it­se­luot­ta­mus­ta, toi­min­ta­tar­moa ja tah­don­voi­maa. In­ki­vää­ri­juo­ma on li­säk­si hy­vää kih­ti­ki­pui­hin, hi­taa­seen ai­neen­vaih­dun­taan ja mui­hin au­toim­muu­ni­sai­rauk­siin, mut­ta sii­hen voi li­sä­tä vie­lä muu­ta­man tee­lusi­kal­li­sen tuo­ret­ta raas­tet­tua in­ki­vää­riä.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.