7. Jou­lu­kuu­ta – Jou­lu­pöy­tä

Taianomainen Joulu - - Sisältö -

Pe­rin­ne yh­tei­ses­tä jou­lua­te­rias­ta liit­to­lais­ten ja kump­pa­nei­den kans­sa syn­tyi jo vii­kin­kiai­koi­na, el­lei si­tä­kin var­hem­min. Vii­kin­git kut­sui­vat ate­ri­aa ni­mel­lä ”jó­leb­lot”, ja heil­le se oli Frei­ja-, Tor- ja Odin-ju­ma­lil­le uh­raa­mi­sen juh­la, jol­loin tar­jot­tiin hy­vää ruo­kaa ja pal­jon juo­maa. Vas­taa­vat juh­lat juon­ta­vat juu­ren­sa ai­na Roo­man val­ta­kun­nan Sa­tur­na­lia­juh­liin. Jou­lu­kuun lop­pu­puo­lel­la roo­ma­lai­sil­la oli ta­pa­na juh­lia au­rin­koa ko­ko­nai­nen viik­ko. Juh­lat oli­vat yl­tä­kyl­läi­set ja juo­ma vir­ta­si ja ruo­kaa riit­ti.

Skan­di­na­vian mais­sa pöy­tään ka­te­taan yhä muu­ta­maa poik­keus­ta lu­kuun ot­ta­mat­ta sa­mo­ja an­ti­mia kuin tu­hat vuot­ta sit­ten. Vii­kin­git kut­sui­vat jou­lu­pöy­tään mah­dol­li­sim­man pal­jon vä­keä, ja vie­raat toi­vat tul­les­saan li­haa, juo­mia ja usein jon­kin teu­ra­se­läi­men. He­kin söi­vät puu­roa se­kä li­peä­ka­laa ja joi­vat tum­maa jou­luo­lut­ta, mut­ta her­kul­li­sin­ta ka­kis­ta oli por­sas, jo­ka teu­ras­tet­tiin jou­luk­si. Jou­lusi­ka oli kes­kel­lä jou­lu­pöy­tää ome­na suus­saan. Vii­kin­kien ai­koi­na ve­ri­ruo­at oli­vat suur­ta herk­kua. Heil­lä oli sar­via täyn­nä ver­ta ja he le­vit­ti­vät si­tä sei­nil­le ja pirs­kot­te­li­vat vie­rai­den ja it­sen­sä pääl­le. He­del­mäl­li­syy­den ju­ma­lal­le Frei­jal­le uh­rat­tiin he­vo­sia ja mui­ta ko­tie­läi­miä. Tans­kas­sa ja Ruot­sis­sa on löy­dök­siä, jois­ta voi­daan pää­tel­lä, et­tä myös ih­mi­siä on uh­rat­tu. Suo­men jou­lu­ruo­ka­pe­rin­teet ovat saa­neet vai­kut­tei­ta myös idäs­tä ja ovat sik­si osit­tain hie­man eri­lai­sia.

Sen jäl­keen, kun kris­ti­nus­ko saa­pui Poh­jois­mai­hin, jou­lu­juh­la­kin muut­tui ja juh­lin­nas­ta tu­li hil­li­tym­pää. Paas­to oli yk­si osa juh­la­val­mis­te­lu­ja. Kun jou­lu lo­pul­ta tu­li, ruo­an an­net­tiin ol­la pöy­däs­sä, ja ken sat­tui­kaan tu­le­maan käy­mään, hä­nel­le tar­jot­tiin herk­ku­ja. Eri­tyi­sen tär­ke­ää oli jät­tää ruo­kaa esil­le jou­lu­päi­vän vas­tai­se­na yö­nä, kos­ka sil­loin vie­rai­sil­le saa­pu­vat elä­vät kuol­leet. He oli­vat useim­mi­ten van­ho­ja su­ku­lai­sia, joi­den ha­lut­tiin tun­te­van olon­sa ter­ve­tul­leik­si ja niin­pä heil­le jä­tet­tiin esil­le ruo­kaa ja si­jat­tiin sän­ky, mis­sä nuk­kua.

En­sim­mäi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen ho­tel­leis­sa ja ra­vin­to­lois­sa alet­tiin tar­joil­la en­nen jou­lua sun­nun­tai­sin jou­lua­te­rioi­ta ja ul­ko­na syö­mi­sen ta­pa yleis­tyi vä­hi­tel­len. Tä­mä ta­pa on vä­hi­tel­len le­vin­nyt kau­pun­geis­ta myös maa­seu­dul­le. Jou­lu­ruo­kien tar­joi­le­mi­nen työ­pai­koil­la ei ole yh­tä van­ha pe­rin­ne, vaan yleis­tyi vas­ta toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen. So­dan­jäl­kei­se­nä ai­ka­na juu­ri jou­lu­ruo­at oli­vat eri­tyi­sen ha­lut­tu­ja.

Tie­sit­kö, et­tä...?

Ruot­sis­sa juo­daan vuo­sit­tain noin 60 mil­joo­naa lit­raa jou­lusi­maa (jul­mus­tia). Jou­lu­kuus­sa noin puo­let kai­kis­ta juo­duis­ta vir­voi­tus­juo­mis­ta on jou­lusi­maa.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.