Tont­tu, jo­ka ei saa­nut voi­sil­mää puu­roon­sa

Taianomainen Joulu - - Sisältö -

Oli jou­lu mon­ta her­ran vuot­ta sit­ten, kun smoo­lan­ti­lai­sen Ry­din ti­lan pii­ka sai pää­hän­sä, et­tä kiusoit­te­li­si vä­hän ton­tun kus­tan­nuk­sel­la ja teh­dä sil­le kep­po­sen. Hän pa­ni ton­tun puu­ron voi­no­ka­reen lau­ta­sen poh­jal­le, ja kos­ka tie­sin ton­tun ole­van ko­vas­ti juu­ri voi­sil­män pe­rään, hän ar­va­si ton­tun naa­man ve­näh­tä­vän, kun puu­ros­sa ei oli­si­kaan voi­sil­mää.

Mut­ta kun tont­tu huo­ma­si, et­tä jou­lu­puu­ros­ta puut­tui voi­sil­mä, se­pä när­käs­tyi­kin pal­jon enem­män kuin pii­ka­tyt­tö oli ku­vi­tel­lut. Se as­te­li suo­rin­ta tie­tä na­vet­taan ja hak­ka­si par­haan leh­män hen­ki­hie­ve­riin.

Se­kö oli ti­lan väen kii­tos hä­nel­le. Ei­kö hän ol­lut edes yh­den voi­no­ka­reen ar­voi­nen? Sii­tä huo­li­mat­ta hän pa­la­si ta­lol­le syö­mään puu­ron­sa ja kun lau­ta­nen al­koi tyh­jen­tyä, hän löy­si voi­no­ka­reen sen poh­jal­ta. Tont­tu tu­li niin su­rul­li­sek­si sii­tä, et­tä oli tap­pa­nut leh­män, et­tä se par­kui suu­reen ää­neen ja oli ko­vin su­ruis­saan.

Jou­lu­nyö­nä tont­tu päät­ti kor­ja­ta asian ja me­ni käy­mään naa­pu­ri­ti­lal­la. Hän ot­ti na­ve­tas­ta par­haan löy­tä­män­sä leh­män ja vei sen mu­ka­naan ta­kai­sin, vei sen ko­ti­na­vet­taan­sa Ry­diin sa­maan par­teen, jos­sa kuol­lut leh­mä oli ol­lut. Van­ha ta­ri­na

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.