20. Jou­lu­kuu­ta – Mis­te­li

Taianomainen Joulu - - Sisältö -

Mis­te­liä on pi­det­ty py­hä­nä kas­vi­na jo vuo­si­sa­to­ja en­nen Jee­suk­sen syn­ty­mää. Var­sin­kin kelt­tiäi­set drui­dit pal­voi­vat se­kä tam­mia et­tä mis­te­lei­tä, joi­ta tam­mis­sa kas­voi. Myös vii­kin­git ar­vos­ti­vat tuo­ta maa­gis­ta kas­via. Kun vii­kin­kiai­ka­na vi­hol­li­set koh­ta­si­vat mis­te­lin al­la, he las­ki­vat aseen­sa 24 tun­nik­si.

Mis­te­li kas­vaa mui­den pui­den run­gol­la ja ok­sil­la. Kun kelt­ti­läi­set drui­dit löy­si­vät mis­te­lei­tä, he pa­la­si­vat pai­kal­le kuu­kau­den seit­se­män­te­nä päi­vä­nä ke­rää­mään si­tä. Tär­keim­mät heis­tä leik­ka­si­vat mis­te­lin ir­ti puus­ta kul­tai­sel­la veit­sel­lä, ja drui­dit pi­ti­vät puun al­la suur­ta val­kois­ta kan­gas­ta, jon­ka pääl­le mis­te­lit pu­to­si­vat. Mis­te­li ei saa­nut jou­tua kos­ke­tuk­siin rau­dan ei­kä maan kans­sa, kos­ka se oli­si pois­ta­nut mis­te­lin maa­gi­set voi­mat. Sen jäl­keen suo­ri­tet­tiin tär­kei­tä ri­tu­aa­le­ja se­kä tam­men kun­niak­si ja kii­tok­sek­si mis­te­lin lah­jois­ta. Drui­dit söi­vät mar­jo­ja osa­na sha­ma­nis­ti­sia ri­tu­aa­le­jaan. Se aut­toi hei­tä pää­se­mään trans­si­ti­laan, jol­loin he pää­si­vät maa­gi­sil­le sie­lun­mat­koil­leen. Drui­di­kult­ti eli omaa elä­mään­sä vii­kin­kia­jan poh­joi­sen my­to­lo­gian rin­nal­la. Kris­ti­nus­ko kit­ki kum­man­kin tra­di­tion lä­hes ko­ko­naan pois saa­pues­saan en­sin Isoon-bri­tan­ni­aan ja myö­hem­min Poh­jois­mai­hin. Osa ta­vois­ta ja pe­rin­teis­tä säi­lyi kui­ten­kin elä­vä­nä, ja yk­si niis­tä on us­ko mis­te­lin maa­gi­siin omi­nai­suuk­siin.

Mis­te­liä kui­vat­tiin ja le­vi­tet­tiin maa­han, jos toi­vot­tiin pa­rem­paa sa­toa. Si­tä käy­tet­tiin myös roh­to­na. Se­kä Isos­sa-bri­tan­nias­sa et­tä Poh­jois­mais­sa sen ok­sia ri­pus­tet­tiin oven ylä­puo­lel­le ja tal­lin tai na­ve­tan ka­ton­har­jal­le. Sen us­kot­tiin li­sää­vään ih­mis­ten ja eläin­ten he­del­mäl­li­syyt­tä ja suo­jaa­van sai­rauk­sil­ta, noi­tuu­del­ta ja tu­li­pa­loil­ta. Si­tä ei pi­det­ty osa­na kris­tit­ty­jen

Tie­sit­kö, et­tä...?

Kirk­ko kiel­si mis­te­li­nok­sat useak­si sa­dak­si vuo­dek­si, kos­ka kas­vin käy­töl­lä oli pa­ka­nal­li­nen taus­ta.

jou­lu­pe­rin­tei­tä, ja kirk­ko kiel­si mis­te­lin pa­ka­nal­li­se­na pe­rin­tee­nä. 1800-lu­vul­la jou­lus­ta tu­li ai­ka, jol­loin ha­lut­tiin osoit­taa rak­kaut­ta ja ys­tä­vyyt­tä, ja niin­pä mis­te­li löy­si paik­kan­sa jou­lu­pe­rin­tee­seen.

Ny­kyi­sin mis­te­lin on useis­sa mais­sa it­ses­tään sel­vä osa jou­lu­ko­ris­tei­ta, mut­ta kaik­ki ei­vät tun­ne sen pa­ka­nal­lis­ta al­ku­pe­rää. Mis­te­li­nok­sia ri­pus­te­taan tu­van kat­toon roik­ku­maan, ja jo­kais­ta suu­del­maa koh­den sii­tä ote­taan yk­si mar­ja. Suu­del­mien on tar­koi­tus vah­vis­taa rak­kaut­ta ja yh­teen­kuu­lu­vuu­den­tun­net­ta. On hy­vä kui­ten­kin pi­tää mie­les­sä, et­tä vel­hot ja noi­dat käyt­ti­vät mis­te­liä maa­gi­sis­sa elik­sii­reis­sään.

Mis­te­lin tuo­mi­nen si­säl­le en­nen jou­lu­aat­toa tuo epä­on­nea ja se on ri­pus­tet­ta­va kat­toon sa­man tien. Jou­lun jäl­keen mis­te­lis­tä pi­tää säi­lyt­tää pie­ni osa seu­raa­vaan jou­luun as­ti. Se ta­kaa on­nen, hy­vän ter­vey­den ja suo­jaa noi­tuu­del­ta. Van­han mis­te­lin voi polt­taa ja tuh­kat voi lait­taa pie­neen on­nen­pus­siin. Pus­sin voi ri­pus­taa sän­gyn vie­reen, jol­loin se aut­taa nä­ke­mään tai­kau­nia ja es­tää nä­ke­mäs­tä pai­na­jai­sia. Li­säk­si sil­lä ta­voin voi es­tää peik­ko­muo­ria va­ras­ta­mas­ta ih­mis­las­ta.

Ruot­sis­sa mis­te­li on rau­hoi­tet­tu kas­vi. Niin­pä ja­lo­puun va­hin­goit­ta­mi­nen se­kä mis­te­lin poi­min­ta on kiel­let­ty.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.