31. Joulukuuta – Uudenvuodenaatto

”Jos uutenavuotena on kirkasta, tulee hyvä vuosi” Sananlasku

Uutenavuotena ihmiset alkavat olla jo kyllästyneitä tonttuihin, punaisiin vaatteisiin, vanhoihin rusinoihin ja appelsiineihin. Kinkut, herkut ja rasvainen ruoka alkavat jo tympiä ja tekee mieli yksinkertaista kevyttä ruokaa. Vanhan vuoden loppua ja uuden alkua halutaan juhlistaa kullalla ja hopealla, kimalluksella ja tähdillä. Sanotaan, että uudesta vuodesta tulee samanlainen kuin vanhan vuoden lopusta, joten kaikki havittelevat silloin suudelmaa – set tarkoittaa uudelle vuodelle paljon suudelmia ja rakkautta. Monet tekevät uudenvuodenaattona uudenvuodenlupauksia. Jos silloin on uusi kuu, tulevan vuoden lupaukset voi kertoa kuulle.

Aikoinaan ajateltiin, että vuoden viimeinen päivä on myös vuoden vaarallisin ja silloin kaikki, mitä yrittää tehdä, epäonnistuu. Tehtiin hassuja vanhoja taikoja puoliksi leikillään, mutta taustalla oli silti sellainen olo, että käy huonosti, jos ne jättää tekemättä.

Aasanuskosta tiedämme sen verran, että Tor kävi Aasgårdissa jatkuvaa taistelua pahoja henkiä vastaan, ja aivan kuten jouluaattonakin myös uutenavuotena väen oli tapana auttaa Toria järjestämällä meteliä ja hälinää. Pitkään sen jälkeen, kun kristinusko oli saapunut Pohjoismaihin, uutenavuonna oli tapana ampua uuden vuoden alulle. Se saattoi kuulostaa Torin vasaralta ja sillä tavoin pahat henget haluttiin pitää loitolla. Jos ei sattunut omistamaan pyssyä ja ylimääräisiä ammuksia, pyydettiin nuorisoa paikalle järjestämään rähinää ja pauketta. Kiitokseksi heille tarjottiin ryyppy, joten uusivuosi on ollut nuorison juhlapäivä kautta aikojen.

Jos yksi uudenvuodenlupauksistasi on opetella taikoja ja magia, kannattaa asettua risteykseen, josta kaikki tiet vievät kirkolle. Risteyksessä pitää viettää koko uudenvuodenyö hipihiljaa sanaakaan sanomatta. Sillä tavoin saa selville kaikki maagiset ja mystiset salaisuudet.