6. Tammikuuta – Loppiainen
Tammikuuta on nimeltään loppiainen ja silloin on kulunut 13 päivää joulusta. Monissa maissa joulun juhliminen loppuu silloin, mutta Pohjoismaissa joulu jatkuu usein vielä viikon sen jälkeen. Riimusauvaan kaiverrettiin usein kolme kruunua tai kolme miestä, jotka edustavat kolmea tietäjää. Tarinan mukaan juuri tuona päivänä kolme tietäjää Kaspar, Mechior ja Balthasar saapuivat Jeesuksen luo Betlehemiin. Siksi tuota päivää kutsutaan joskus tietäjien päiväksi ja se on yleinen vapaapäivä.
Vuoteen 1753 asti käytössä oli juliaaninen kalenteria, ja silloin jouluaatto oli nykyisen loppiaisen kohdalla. Jouluaattoon liittyvät vanhat taikauskot yhdistettiin yhä tähän päivään, ja siitä tulikin eräänlainen vanha jouluaatto.
Pöytään katettiin jouluruokia ja kattaus koristeltiin kolmihaaraisella kynttilällä, joka valettiin edellisenä päivänä, ja sitten nostettiin malja seuraavalle vuodelle, jonka toivottiin olevan kaikille hyvä. Ovelle saattoi tulla tiernapoikia laulamaan kolmesta viisaasta miehestä, jolloin heille annettiin leivonnaisia tai rahaa samaan tapaan kuin jouluvuohi. Tuona iltana oli parasta pysytellä sisällä, koska kukaan ei halunnut kohdata noitia ja paholaisia, jotka olivat liikkeellä silloin. Joidenkin mielestä kaukaa tulleiden vieraiden oli lähteä kotiin. Toisten mielestä vieraat olivat tervetulleita viipymään aina nuutinpäivään asti.
Siksi toivottiinkin hyvää säätä, koska loppiaispäivän sää jatkuisi kolmetoista viikkoa. Kun loppiaisiltana menee nukkumaan, on yöpöydälle varataan vihko ja kynä, koska jos näkee yöllä unta, se muuttuu todeksi.
Suomessa varsinkin Pohjois-pohjanmaalla tiernapoikaperinne elää yhä vahvana. Perinteeseen kuuluu, että koululaiset esittävät laulunäytelmänä tarinaa kolmen itämaan tietäjän matkasta Jeesu-lapsen luo. Näytelmän muita päähenkilöitä ovat kuningas Herodes, Murjaani, knihti, Maria ja Joosef. Näytelmiä esitetään ennen kaikkea pikkujouluissa, koulujen joulujuhlissa ja toisinaan myös kirkoissa.