Miksi kipu tekee onnellisemmaksi

Yleensä kipua vältellään – meillä on tapana rinnastaa onnellisuus hyvään oloon. Uudessa kirjassaan psykologi Brock Bastian väittää kuitenkin, että kipu saattaakin olla

tyydyttävän elämän salainen ainesosa.

Pääajatuksena kirjassasi on, että tarvitsemme jonkinlaista kipua elämäämme...

Onnellisuus on länsimaisen kulttuurin keskiössä, ja monille sitä tavoitteleville se on tärkeä päämäärä elämässä. Emme voi kuitenkaan olla ikuisesti onnellisia. Ajatus on itse asiassa täysin banaali. Tarvitsemme tuskallisia, kielteisiä kokemuksia tietääksemme, mitä onnellisuus on – ne tuovat elämäämme selkeyttä ja merkitystä. Meidän pitää hyväksyä kielteiset asiat, sen sijaan että yrittäisimme lääkitä tai hävittää niitä.

Haluamme yleensä päästä eroon kivusta. Mitä haittaa kivun karkottamisesta on?

Olemme taitavia kehittämään särkylääkkeitä hallitaksemme kipua, ja teollisuusmaissa elävät ovat tyytyväisempiä kuin koskaan, ainakin fyysisessä mielessä. Mutta elämämme on käymässä liian mukavaksi. Kykymme selviytyä epämukavuudesta heikkenee, ja välillä meistä tuntuu, ettei meidän pitäisi joutua kärsimään kipua lainkaan. Tutkimus on osoittanut, että kipulääkkeiden ottaminen vähentää kielteisten kokemusten lisäksi myös myönteisiä kokemuksia. Näyttää siltä, että kivun turruttaminen turruttaa myös mielihyvää.

Tarvitsemme elämäämme vastakohtia. Nautimme lomasta, jos olemme tehneet töitä sen eteen. Ruoka maistuu erityisen hyvältä patikoinnin jälkeen. Ikävien ja vaikeiden

kokemusten myötä kykymme nauttia elämästä kasvaa. Silti yhteiskunnallamme on tapana alentaa kielteisten kokemusten arvoa. Melbournen yliopistossa tekemämme tutkimus osoitti, että eläminen sellaisessa yhteiskunnassa, joka odottaa meidän olevan koko ajan onnellisia, synnyttää itse asiassa masennusta. Yhdessä tutkimuksessa koehenkilöt pitivät päiväkirjaa yli kuukauden ajan, ja siinä kävi ilmi, että keskeisin syy masennusoireisiin olivat yhteiskunnalliset odotukset.

Mitä hyötyä kivusta on?

Tietenkin sillä on fyysinen funktio, se käskee meidän ottaa kätemme pois kuumalta levyltä, mutta siitä on myös psykologista hyötyä. Se esimerkiksi kannustaa meitä ajattelemaan muita. Vuonna 2011, kun tutkin tätä aihetta, Brisbanessa oli valtavia tulvia ja 55 000 ihmistä lähti auttamaan jälkisiivouksessa.

Kipu siis herättää myös anteliaisuutemme?

Noin vuotta ennen kuin ALS-jäävesihaaste levisi kulovalkean tavoin internetissä vuonna 2014, eräässä tutkimuksessa kävi ilmi, että ihmiset olivat valmiita lahjoittamaan hyväntekeväisyyteen enemmän, jos he olivat upottaneet kätensä jääkylmään veteen. Aivan kuin kipu olisi antanut lahjoittamiselle enemmän merkitystä. Jäävesihaaste tuskin olisi onnistunut yhtä hyvin, jos ihmiset olisivat heitelleet päälleen konfettia. Lisäksi kipu tekee meistä sitkeämpiä. Tutkimus osoittaa, että mitä enemmän elämä meitä koettelee, sitä paremmin me siitä selviydymme.

Entä krooninen kipu – eihän se voi ikinä olla hyvä asia?

Ei, en ikinä haluaisi väittää, että kroonisesta kivusta kärsivän pitäisi olla kiitollinen kokemuksistaan. British Pain Society kutsui minut puhumaan kroonista kipua hoitaville lääkäreille, ja olin hiukan huolissani siitä, miten viestini välittyisi. Kuulijat olivat kuitenkin hyvin kiinnostuneita siitä, miten laajempi näkökulma voisi tarjota ihmisille työkaluja kivun sietämiseen. Kroonisissakin tapauksissa kivulla voi joskus olla myös myönteisiä vaikutuksia.

Miten ajatuksiasi käytännössä?

voidaan

toteuttaa

Ensinnäkään meidän ei pidä kieltää kielteisiä kokemuksiamme. Joskus elämä mättää – epäonnistumisia sattuu. Seuraavaksi pitää ymmärtää, mitä kokemukset voivat meille tarjota. Emme juokse maratonia mielihyvän, vaan kivun takia. Tentin läpäisemisestä ei ole iloa ilman epäonnistumisen mahdollisuutta. Lopuksi meidän täytyy hyväksyä kokemukset ja ottaa ne omiksemme. En tarkoita, että meidän pitäisi tehdä itsellemme pahaa – kipu ei ole sama asia kuin paha. Siitä, kun koettelemme itseämme ja otamme riskejä, seuraa kuitenkin paljon hyvää. Se on tie merkitykselliseen elämään.

Ikävien ja vaikeiden kokemusten myötä kykymme

nauttia elämästä kasvaa.

Brock Bastianin mielestä ALS-jäävesihaasteen aiheuttama kipu siivitti haasteen menestykseen.

Brock Bastian on Melbournen yliopiston Psykologian laitoksen professori ja kirjoittanut kirjan The Other Side of Happiness: Embracing a More Fearless Approach to Living.