PIENI MUTTA PIPPURINEN

Bakteerit koostuvat yleensä vain yhdestä solusta, mutta ne ovat hyvin erilaisia kuin ihmiskehon muodostavat solut. Bakteerisoluissa ei ole kalvollista tumaa. Ja kromosomaalisen DNA:n lisäksi bakteereissa voi olla ”ylimääräisiä” DNA-renkaita, joita kutsutaan plasmideiksi. Bakteereista puuttuu myös kalvollisia soluelimiä, kuten mitokondrioita – ihmissolujen

”akkuja” – ja lähes kaikissa bakteerisoluissa on soluseinä.

Jotkin bakteerit pystyvät sitomaan valoenergiaa, kun taas toiset hyödyntävät solun käyttövoimaksi orgaanisten tai epäorgaanisten yhdisteiden kemiallisia reaktioita. Bakteerisolut ovat yleensä vain muutaman mikrometrin (µm) pituisia. Lactobacillus-solut esimerkiksi ovat noin 3 µm pitkiä. Omien solujemme koko voi sen sijaan vaihdella suurestikin. Punasolut ovat yleensä halkaisijaltaan 7 µm. Ja munasolut, ihmissoluista isoimmat, voivat olla kooltaan 120 µm – noin ihmisen hiuksen paksuisia.

Bakteerit ovat vain muutaman mikrometrin kokoisia ja jopa pienempiä kuin punasolut.