STRESSIROKOTE

Pitäisikö meidät rokottaa stressin fyysisiä ja käyttäytymiseen liittyviä sivuvaikutuksia vastaan?

Tutkijat ovat jo pitkään havainneet, että stressin aiheuttamat fyysiset ja psyykkiset ongelmat ovat vahvasti yhteydessä immuunijärjestelmän muutoksiin. Tämä on synnyttänyt uuden tutkimuksen aallon, jossa selvitetään, auttaisiko kehon puolutusjärjestelmän muokkaaminen rokotteilla stressin sietokykyämme.

Yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston neurotutkijat siirsivät immuunisoluja kroonisesti stressaantuneista hiiristä levollisiin hiiriin ja havaitsivat, etteivät rokotetut hiiret stressaantuneet läheskään yhtä helposti eikä niillä esiintynyt yhtä paljon masennusoireita.

Coloradon yliopiston neurotutkijat puolestaan muokkasivat hiirten immuunijärjestelmää ruiskuttamalla niihin tavallista bakteeria, jonka jo tiedettiin vähentävän ahdistusta. Kun nämä hiiret sijoitettiin samaan häkkiin aggressiivisten lajitoveriensa kanssa, ne olivat paljon rauhallisempia kuin rokottamattomat hiiret, eikä niillä ilmennyt mitään sellaisia stressiin liittyviä suolisto-ongelmia kuin rokottamattomilla hiirillä.

Voitaisiinko stressiä vastaan siis kehittäää rokote? Christopher Lowry, Coloradon yliopiston johtava tutkija, on ilmoittanut aloittavansa kokeet ihmisillä. Hän uskoo, että bakteerit – joko suun kautta nautittuna, hengitettynä tai ruiskutettuna – voivat auttaa ihmisiä suojautumaan stressin fyysisiltä ja käyttäytymiseen liittyviltä sivuvaikutuksilta. Traumaperäiselle stressihäiriölle altistuvat sotilaat ovat stressirokotteen selkein kohderyhmä, Lowry toteaa.

Mutta mihin rokottaminen johtaisi? Ennen koetta annettu rokote hermostuneille teineille? Ruiske, joka auttaa selviämään hankalasta kokouksesta? Etiikkakomiteoilla riittää pohdittavaa.