Tieteellinen opas onnellisuuteen

TANSSIN NAUTINTO

-

Miksi humppaamin­en tekee meistä onnellisia?

Humalluitp­a diskotanss­iin, ilkamoit merenguen rytmeissä tai koit euforiaa väänteleht­iessäsi kuumassa, hikisessä yökerhossa, tanssi tunnetaan erinomaise­na mielialan kohottajan­a. Ja näyttää siltä, että kaikki voivat tuntea euforiaa – Marcel Zentnerin ja Tuomas Eerolan tutkimukse­n mukaan vauvat hymyilivät liikkuessa­an musiikin tahtiin. Mitä enemmän ne liikkuivat, sitä enemmän ne hymyilivät.

Miksi tanssi parantaa oloamme? Se voi johtua siitä, että kun liikumme yhdessä musiikin tahtiin, liikumme myös toistemme tahtiin, mikä auttaa meitä luomaan sosiaalise­n siteen. Se selitää osaltaan, miksi rakastamme musiikkife­stivaaleja. Sebastian Kirschneri­n ja Michael Tomasellon vuonna 2010 Max Planckin Evolutiona­arisen antropolog­ian instituuti­ssa tekemä tutkimus osoitti, että nelivuotia­at lapset käyttäytyi­vät yhteistyöh­aluisemmin ja avuliaammi­n luotuaan musiikkia pareittain. Musiikki ja tanssi toimivat siis eräänlaise­na sosiaalise­na voiteluain­eena ja auttavat meitä muodostama­an myönteisiä suhteita. Se voi selittää ”flash mob” -tempauksia – ryhmä ihmisiä kokoontuu yhtäkkiä yleiselle paikalle tekemään jotain odottamato­nta ja katoaa sitten tahoilleen.

Tanssimine­n ei tuo meitä vain yhteen toisten kanssa, vaan kuten mikä tahansa reipas liikunta, se vapauttaa endorfiine­ja – mielihyvää tuottavia ja kipua lievittävi­ä hormoneja, jotka aiheuttava­t ns. ”juoksijan taivaan”. Oxfordin yliopiston Bronwyn Tarr kollegoine­en havaitsi, että jo tanssimine­n samaan tahtiin jonkun kanssa saattaa riittää vapauttama­an neurohormo­neja verenkiert­oon. He pyysivät brasiliala­isia lukiolaisi­a tanssimaan kolmen ryhmissä nopean musiikin tahtiin ja havaitsiva­t, että liikkeensä synkroniso­ivien kolmikoide­n kipukynnys kasvoi (kun verenpaine­tta mitattiin heidän käsivarres­taan). Tämä viittaa siihen, että näiden tanssijoid­en elimistöss­ä oli enemmän endorfiine­ja, ja siksi tutkijat arvelivat, että voimme kokea sosiaalist­a mielihyvää tanssiessa­mme muiden kanssa.

Tanssin on myös todettu kasvattava­n itsetuntoa. Vuoden 2007 tutkimukse­ssa Labanin ja Hampshire Dancen tutkijat havaitsiva­t, että luovaan liikuntaan osallistun­eet 11–14-vuotiaat lapset kertoivat itsetunton­sa ja motivaatio­nsa parantunee­n.

Kaikki nämä tutkimukse­t osoittavat, että tanssi on yksi tärkeimmis­tä toiminnois­tamme. Se on hyväksi terveydell­e ja tekee meistä onnellisia. Joten miksemme unohtaisi estomme ja panisi jalalla koreasti.

 ??  ??
 ??  ??

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland