PÄHKINÄNKUORESSA

Meditoimiseen liittyy paljon väärinkäsityksiä. Jotkut luulevat sen edellyttävän uskonnollista vakaumusta. Toiset taas kuvittelevat, että siinä pitää istua tuntikausia lootusasennossa ja karkottaa kaikki ajatukset. Tosiasiassa mindfulnessissa pitää vain tulla tietoiseksi omista ajatuksistaan, tunteistaan ja ympäristöstään mitään arvottamatta. Sitä voi harjoittaa missä ja milloin vain, vaikka aloittelijoiden onkin suositeltavaa aloittaa harjoittelu paikassa, jossa he voivat istua jonkin aikaa hiljaa ilman häiriöitä.

Perusajatuksena on tiedostaa jotain nykyhetkestä, esimerkiksi oma hengitys, ja keskittää ajatukset siihen.

Se voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta jopa kokeneet mindfulnessin harjoittajat huomaavat ajatustensa harhailevan. Häiritsevät ajatukset voivat olla mitä tahansa menneistä riidoista kosmiseen autuuden tunteeseen. Tärkeintä on kuitenkin myöntää, että ajatus on syntynyt, ja keskittyä sitten taas hengitykseen.

Aloittelijan klassinen virhe on tuntea huonoa omaatuntoa häiritsevistä ajatuksista tai uppoutua niihin. "Aivot tuottavat aina ajatuksia", toteaa Harvardin psykologi ja mindfulnessasiantuntija tohtori Chris Germer, The Mindful Path to Self-Compassion -teoksen kirjoittaja. "Mindfulness tarjoaa meille mahdollisuuden kehittää harmonisemman suhteen ajatuksiimme."

Viiden minuutin istuinnoista on hyvä aloittaa, ja venyttää niitä sitten 30 minuuttiin tai pidempäänkin. Harjoittelutavoista riippumatta mindfulnessia harrastavat tulevat yhä tietoisemmiksi mielenoikuista ja siitä, miten "huonojen" ajatusten hyväksyminen vie niiltä voiman.

Mitä mindfulness on – ja mitä se ei ole