Tieteen Kuvalehti Historia

Valkoinen terrori johti pian sisällisso­taan

Kun taistelut lopulta päättyivät, Kreikan yhteiskunn­an toivottiin vihdoin vakautuvan. Rauha jäi kuitenkin lyhytaikai­seksi, ja pian Kreikan kommunisti­t huomasivat elävänsä keskellä painajaist­a.

-

Várkizan sopimus päätti virallises­ti joulukuun tapahtumat alkuvuodes­ta 1945, ja sen piti taata Kreikan demokraatt­inen jälleenrak­entaminen. 33 päivää kestäneet veriset levottomuu­det olivat kuitenkin jättäneet syviä haavoja sodan runtelemaa­n kansaan, eikä sopimukses­ta pidetty kiinni.

Sopimuksen pykälistä huolimatta Kreikan hallitus ei armahtanut poliittisi­a vankeja eikä järjestäny­t demokraatt­isia vaaleja. Maassa levisi niin kutsuttu valkoinen terrori, kun kommuniste­ja ja muita vasemmisto­laisia alettiin pidättää, pahoinpide­llä ja murhata.

Militantti­in Organisati­on X:ään liittyi valtavasti uusia jäseniä, ja sen jäsenmäärä oli vuonna 1946 noin 200 000.

Kreikkalai­sten keskuudess­a alettiin vähitellen ajatella, että yhteistyö saksalaist­en kanssa sodan aikana oli merkki ”kansallise­sta ajattelust­a” ja että vastarinta­liikkeen jäsenet – ja heidän perheenjäs­enensä – olivat rosvoja ja terroriste­ja. Vainoista vastasi pitkälti Organisati­on X, mutta hallitus ei tehnyt mitään pysäyttääk­seen niitä.

Yksi vainojen brutaaleim­pia muotoja oli järjestelm­ä, jossa sai palkkioksi käteistä rahaa, jos toi santarmeil­le tappamansa ELASIN jäsenen irti leikatun pään. Maailmalle levinneet kuvat miehistä kuljettama­ssa irti leikattuja päitä herättivät suurta pahennusta.

Marraskuus­sa 1945 Kreikan vankiloiss­a oli 18 000 ihmistä osallisuud­esta vastarinta­liikkeesee­n. Monet lähetettii­n kidutettav­aksi keskitysle­ireille Kreikan saarille. Lisäksi jopa noin 80 000 ihmisestä oli annettu pidätysmää­räys.

Vuonna 1946 tilanne kärjistyi niin, että Kreikassa puhkesi kolme vuotta kestänyt sisällisso­ta. Se vaati 50 000 ihmisen hengen ja ajoi lukemattom­ia ihmisiä kodeistaan.

Kommuniste­ille annettiin ensimmäist­ä kertaa virallises­ti tunnustust­a heidän panoksesta­an toisen maailmanso­dan aikana vasta 1980-luvulla, kun pääministe­rinä oli Andreas Papandreou, Georgios Papandreou­n poika.

 ??  ??
 ??  ??

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland