Kaani ei ehtinyt pitkään nauttia mystisestä linnoituksestaan
Etelä-siperiassa sijaitsevaa Por-bajinia on pidetty linnana tai vankilana, mutta nyt sen todellinen käyttötarkoitus on selvinnyt.
Por-bajinin linnoituksesta löydetty puupalkki on auttanut määrittämään salaperäisen rakennelman iän. Aasiassa puiden vuosirenkaissa on vuoden 775 kohdalla tunnistettava jälki, ja kyseisen merkin jälkeen palkin puussa oli vielä kaksi vuosirengasta, joten puu on kaadettu vuonna 777. Kaatamisajankohdan selviäminen auttoi myös Por-bajinin rakentajan jäljille.
Vuonna 777 Baikaljärven länsipuolelta aina Tyynellemerelle ulottuvaa Uiguurivaltakuntaa hallitsi Bögü-kaani. Hän kääntyi persialaisen profeetta Manin mukaan nimettyyn uskontoon manikealaisuuteen, ja historiallisten lähteiden mukaan hänen alamaisensa nousivat kapinaan, sillä he eivät halunneet luopua aiemmasta luonnonuskonnostaan.
Kaivauksiin osallistuneen alankomaalaisen tutkijan Margot Kuitemsin mukaan rakennuksen iänmääritys antaa sen käyttötarkoituksesta uuden kuvan, joka sopii yhteen aiempien tietojen kanssa:
”Por-bajin rakennettiin alun perin luostariksi manikealaisille munkeille. Tämä selittää myös, miksi rakennelmaa ei käytetty Bögü-kaanin jälkeen. Jos se olisi ollut linnoitus, kaanin kukistajat olisivat vallanneet sen.”
Venäläisarkeologit ovat aiemmin esittäneet, että Por-bajin rakennettiin nopeasti – luultavasti Bögü-kaanin manikealaisuuteen kääntymisen yhteydessä vuonna 763. Vuonna 779 jaa. kaani kuoli taistelussa kapinoivia alaisiaan vastaan, minkä jälkeen Por-bajin (nimi tarkoittaa savitaloa) alkoi rappeutua.
Luostarin rauniot löydettiin uudelleen vasta 1700-luvulla, ja ensimmäiset arkeologiset kaivaukset paikalla tehtiin vuonna 1891.