Puusepän poika teki kuulun monumentin
Yksi Yhdysvaltojen tunnetuimmista nähtävyyksistä, Mount Rushmore -muistomerkki, on taustaltaan tanskalaisen
Gutzon Borglumin
käsialaa. Borglum syntyi vuonna 1867 Idahossa kolme vuotta aiemmin Yhdysvaltoihin Tanskasta tulleille Christina ja Jens Børglumille. Isä oli puuseppä, ja myös käsistään kätevä poika ryhtyi kuvanveistäjäksi. Harvaan asuttu Etelä-dakotan osavaltio kaipasi vuonna 1923 jotain, joka tekisi siitä kansallisesti tunnetun, ja niinpä se päätti rakennuttaa Yhdysvaltojen historiasta muistuttavan monumentin. Yhdysvaltain sisällissodan sankareita kuvaavista teoksistaan tunnettu Borglum sai vapaat kädet projektin suhteen. Hän valitsi muistomerkin aiheeksi neljä presidenttiä, George Washingtonin, Thomas Jeffersonin, Abraham Lincolnin ja Theodore Rooseveltin, jotka hänen mielestään symboloivat Yhdysvaltojen perustamista, kasvua, kehitystä ja voimaa.
Työ alkoi vuonna 1927, ja presidenttien hahmotteluun käytettiin niin poria kuin dynamiittiakin. Aluksi tarkoitus oli tehdä hahmoista puolivartalokuvat, mutta Borglumin kuollessa vuonna 1941 kassa oli tyhjä ja hanke keskeytettiin. Se maksoi noin miljoona dollaria eli lähes 15 milj. nykyeuroa.
juomaan viiniä Gustave Niebaum
Suomalainen
(1842–1908) lähti jo
16-vuotiaana Helsingistä laivalla Venäjän Alaskaan turkismetsästäjäksi, ja 1860luvun lopulla hän oli yksi maailman merkittävimmistä turkiskauppiaista. Kun Venäjän tsaari Aleksanteri II pani Alaskan myyntiin, Yhdysvaltain hallitus kysyi Niebaumilta neuvoa, ja tämä kehotti ostamaan alueen. Hinta oli 7,2 miljoonaa dollaria, noin 106 miljoonaa nykyeuroa.
Niebaumilla oli muitakin kiinnostuksen kohteita: hän näki viinissä tulevaisuuden, vaikka yhdysvaltalaiset olivat olutkansaa. Niebaum tuotti Ranskasta viiniköynnöksiä ja perusti vuonna 1879 Inglenook-nimisen viinitilan. Hän toi muun muassa bordeaux-viinin Yhdysvaltoihin ja voitti neljä kultamitalia maailmannäyttelyssä vuonna 1889. Niebaumin kuoleman jälkeen Inglenook jatkoi Yhdysvaltojen parhaisiin kuuluvien viinien tuottamista.
Maailman korkeimman kaaren tekijä Eero Saarinen
syntyi Kirkkonummella vuonna 1920, ja hänen isänsä oli maineikas arkkitehti Eliel Saarinen. Vuonna 1923 perhe muutti Yhdysvaltoihin isän töiden vuoksi.
Eero Saarinen kulki isänsä jalanjäljillä. Yhdysvaltain tiedustelupalvelu OSS otti hänet palkkalistoilleen vuonna 1939 hänen voitettuaan arkkitehtikilpailun, ja työssään Saarinen muun muassa kuvitti pommien purkamiskäsikirjoja ja suunnitteli Valkoiseen taloon ”tilannehuonetta”. Sodan jälkeen hän teki paljon yhteistyötä isänsä kanssa. Sama nimi aiheutti myös sekaannuksia.
Kun Eliel Saarinen julistettiin kansallisen muistomerkin suunnittelukilpailun voittajaksi vuonna 1947, voittaja oli oikeasti Eero. Tuomarit oikaisivat virheensä, ja Eero Saarinen suunnitteli St. Louisiin Gateway Arch -nimisen monumentin – valtavan 192 metrin korkuisen teräskaaren, joka on edelleen lajissaan korkein.
Suomalainen keksi metsäkoneita Oscar Wirkkala
(1880–1959) on ehkä monille nykysuomalaisille melko tuntematon henkilö, mutta hän teki merkittäviä keksintöjä Yhdysvalloissa. Wirkkala syntyi Kaustisella vuonna 1880 ja lähti vuonna 1898 Amerikkaan isänsä ja veljensä perässä. Nämä olivat jo aiemmin muuttaneet Washingtoniin Cosmopolikseen töihin sahalle ja hankkimaan rahaa muun perheen tuloa varten. Myös Wirkkalan äiti ja sisarukset muuttivat pian Yhdysvaltoihin.
Wirkkala oli metsuri mutta myöskin keksijä, joka patentoi parisenkymmentä keksintöä. Hänen merkittävimpiin keksintöihinsä kuuluu metsätöissä tukkien siirtoon käytetty niin sanottu High Lead -menetelmä, ja hänen kehittämiään koneita valmistettiin ja myytiin Wirkkala-merkin alla Yhdysvalloissa. Wirkkala pääsi ensimmäisten joukossa Washington State Hall of Fameen, ja hänen mukaansa on nimetty järvi Washingtonissa.