Tutustu sotaajan Osloon
Natsi-saksa miehitti Norjan pääkaupunkia Osloa viisi vuotta. Kaupungissa näkyy edelleen muistoja miehityksen kauhuista ja sankariteoista.
Oslon asukkaat katselivat 9. huhtikuuta 1940 epätoivoisina, kun teräskypäriin ja kiiltäviin saappaisiin pukeutuneet saksalaissotilaat marssivat pitkin kaupungin yleensä niin viihtyisää pääkatua Karl Johans Gatea.
Synkkä näky ennakoi pitkää, katkeraa ja väkivaltaista aikaa natsi-saksan miehitysvallan alla. Oslo ja Norja vapautuivat natsien ikeestä vasta viisi vuotta myöhemmin, 8. toukokuuta 1945.
Synkkiä vuosia ei ole unohdettu. Kaikkialla Oslossa on muistoja miehitysajan tapahtumista, uhreista ja sankareista.
Saksalaisille miehitys oli tärkeä. Norjan hallinta takasi heille pääsyn Pohjois-norjaan Narvikiin, josta laivattiin ruotsalaista rautamalmia Saksan varusteluteollisuudelle. Pääkaupunki Oslo oli avainasemassa maan miehityksen ja hallinnan kannalta, ja siksi natsit asettuivat sinne näkyvästi. He ottivat haltuunsa linnan, josta Norjan kuningasperhe oli viime hetkellä paennut Lontooseen.
Myöhemmin linnasta tuli Norjan fasistisen puolueen Nasjonal Samlingin johtajan, Vidkun Quislingin, päämaja. Hän oli koko miehitysajan natsien luotettava tuki ja sätkynukke.
Juutalaiset lähetettiin kuolemaan
Saksalaiset muuttivat Oslon sataman sisääntuloväylää vartioivan keskiaikaisen Akershusin linnan asevoimiensa kasarmeiksi.
Saksan valtakunnankomissaari Norjassa, Josef Terboven, perusti päämajansa parlamenttirakennukseen, Stortingetiin. Sieltä käsin hän ja muut natsit hallitsivat Quislingin ja tämän kätyrien avustuksella Osloa ja Norjaa kovalla kädellä.
Uudet vallanpitäjät alkoivat välittömästi vangita poliittisia vastustajiaan. Natsihallinnon
viholliset Oslossa lähetettiin säilöön Akershusiin, Gestapon päämajaan Victoria Terrace -rakennukseen tai läheiselle Grinin vankileirille, joka avattiin vuonna 1941.
Vankeja kidutettiin julmasti, mutta joidenkin norjalaisten kohtalo oli vielä karumpi: syksyllä 1942 poliisi ja Ss-sotilaat alkoivat pidättää Norjan juutalaisia.
Juutalaiset lähetettiin kokoamisleireille, joista heidät kuljetettiin Oslon satamasta laivalla Saksaan ja siellä edelleen tuhoamisleireille. 773 juutalaisesta, jotka lähetettiin Norjasta Auschwitzin keskitysleirille, jäi henkiin vain 38.
Oslo teki ankaraa vastarintaa
Koko miehitysajan vastarintaliike teki Oslossa lakkaamatta töitä vapauttaakseen kaupungin miehittäjän otteesta.
Yksi vastarintataistelijoista oli Gunnar Sønsteby, 22-vuotias kirjanpitäjä. Sønste