Luukirkossa kuolleet ovat koristeita
Sodat ja kulkutaudit synnyttivät ongelman tšekkiläisessä Kutná Horassa, kun kappelin krypta alkoi täyttyä vainajien luista. Sitten paikallinen ruhtinas sai ajatuksen.
Vierailijaa kohtaa hätkähdyttävä näky Sedlecin hautausmaan Kaikkien pyhien kappelin kryptassa Kutná Horan kaupungissa Tšekin tasavallassa. Minne ikinä katsookin, kaikkialla on ammoin kuolleiden kaupunkilaisten reisiluita, pääkalloja ja kylkiluita, jotka on järjestetty taidokkaasti kuvioiksi ja koristeiksi, kuten kattokruunuiksi, risteiksi ja kilviksi.
Karmivan kaunis luutaide on paikallisen puunkaivertajan František Rintin kätten työtä 1870-luvulta. Luukoristeet ovat siitä lähtien houkutelleet joukoittain matkailijoita Kutná Horaan ja kappeliin, jotka sijaitsevat noin 70 kilometrin päässä Tšekin tasavallan pääkaupungista Prahasta itään.
Kappelia ympäröivä vanha hautausmaa kuului alun perin jo vuonna 1142 perustettuun sisterssiläisluostariin. Luostari houkutteli kaupunkiin kauppiaita, ja pian sen ympärille kasvoi vireä kylä.
Kun alueelta sitten 1200-luvun lopulla löydettiin hopeaa, Kutná Hora alkoi vaurastua. Hopeakaivoksista tuli nopeasti silloisen Böömin kuningaskunnan tuottoisimpia, ja kuningas otti ne haltuunsa.
Pyhä maa-aines kasvatti mainetta
Böömin kuninkaat eivät kuitenkaan ajatelleet vain mammonaa. Kuningas Ottokar II lähetti tarinan mukaan luostarin apotin vuonna 1278 pyhiinvaellukselle Jerusalemiin. Kun apotti palasi kotiin, hänellä oli mukanaan ruukullinen Jeesuksen ristiinnaulitsemispaikalta Golgatalta kerättyä pyhää maata, jonka hän ripotteli luostarin hautausmaalle.
Jerusalemista tuotu pyhä maa teki Kutná Horan hautausmaasta oitis yhden Keski-euroopan suosituimmista hautapaikoista. Kaupunkiin saapui läheltä ja kaukaa ihmisiä, jotka halusivat haudata omaisensa pyhään maahan.
Alueen hopeakaivokset tuottivat tasaisesti suunnattomia rikkauksia, ja vuoden 1300 tienoilla niistä louhittiin vuosittain viidestä kuuteen tonnia hopeaa. Hopea teki Kutná Horasta yhden Böömin tärkeimmistä kaupungeista ja Böömin kuninkaasta yhden Euroopan rikkaimmista hallitsijoista.
Vuonna 1318 Kutná Horaa kohtasi onnettomuus, kun alueelle iski ruton kaltainen tauti, joka tappoi runsain mitoin sekä ihmisiä että eläimiä. Seutu oli hädin tuskin toipunut taudista, kun sinne levisi paiserutto. Musta surma oli säälimätön tappaja, joka surmasi noin kolmanneksen Euroopan koko väestöstä.
Rutto ja sodat täyttivät kirkkomaan
Kutná Horan hautausmaalle haudattiin parissa vuodessa noin 30000 ruttoon