Kristian II – tyranni vai realisti?
Perinteisen ruotsalaisen näkemyksen mukaan Kristian II oli julma ja kostonhaluinen tyranni. Uudempi tanskalainen historiantutkimus piirtää hienovaraisemman kuvan.
Tukholman verilöyly todisti kiistatta Kristian II:N olleen Tämä käsitys omaksuttiin nopeasti Ruotsissa, ja sen vakiintumista edisti vahvasti maan uusi kuningas Kustaa Vaasa, joka oli itse ajanut tanskalaiset maasta.
ahne ja julma.
Verilöylyä seuranneina vuosina ruotsalaiset kertoivat Kristian II:N olleen
Hänen väitettiin esimerkiksi käyneen haudasta kaivetun
Sten Sturen ruumiin kimppuun ja kostonhimossaan upottaneen siihen hampaansa. Verilöylyn jälkeen joukko ruotsalaisia munkkeja kutsui kuningasta rikolliseksi tyranniksi, ja kuningas tunnetaankin Ruotsissa nimellä
lähes mielipuolinen. ”Kristian Tyranni”. vihassaan
Kristian II syöstiin vallasta Tanskassa vuonna 1523, minkä jälkeen
esitti hänet erittäin negatiivisessa valossa. Hän ei ollut suosittu aatelin keskuudessa, joten aatelia myötäilevät historiankirjoittajatkaan eivät kohdelleet häntä silkkihansikkain. Maan siirryttyä yksinvaltaan vuonna 1660 kuva Kristianista muuttui kuitenkin hieman positiivisemmaksi.
kustannuksella julkinen propaganda
Jotkut uudemmat tanskalaiset historioitsijat näkevät, että Kristianin politiikkana oli ajaa kansalaisten etua
ja että Tukholman verilöyly oli vain tuon politiikan jatkoa. Ehkä hän myös ajatteli, että vuosia kestäneen Ruotsin ja Tanskan välisen vihanpidon jälkeen todellinen ja kestävä rauha olisi mahdollinen vain, jos kapinallisimmat elementit tuhottaisiin.
aatelisen yläluokan
Muun muassa historioitsija Lars Bisgaard painottaa, että Kristian ei ilmeisesti ollut suunnitellut niin laajaa verilöylyä, mutta kun toi esille valtaneuvoston salaliittokirjeen, Kristianin oli pakko osoittaa päättäväisyyttä ja voimaa rankaisemalla kaikkia, sillä jos hän olisi myöntynyt ruotsalaisten edessä, hän olisi näyttänyt heikolta ja vaikutuksille alttiilta.
Kristiina Gyllenstierna