Pilatus oli puun ja kuoren välissä
Juudean maaherrana Pontius Pilatuksen oli jatkuvasti tasapainoiltava keisarin ja juutalaisten vaatimusten kanssa. Virheet voisivat koitua kalliiksi niin Roomalle kuin Pilatukselle itselleen.
Juudean juutalaisilla oli laaja itsehallinto. Jokaisessa kaupungissa oli oma synedrium, kaupungin neuvosto, johon kuului ylipappi ja 22 kunnioitettua miestä, muun muassa pappeja, vaikutusvaltaisten sukujen edustajia, kirjureita ja lainoppineita. Neuvosto antoi tuomioita niin uskonnollisissa kuin maallisissakin asioissa. Myös Jerusalemissa toimi 71 miehen neuvosto, joka oli myös eräänlainen korkein oikeus.
Neuvosto sai rangaista varkaita, mutta kuolemantuomion kaltaisia vakavia päätöksiä se ei saanut tehdä yksin. Pilatus olikin usein hankaluuksissa, kun juutalaisten ja Rooman edut eivät aina käyneet yksiin. Vielä pahempaa oli, että Juudea oli keisarin alainen provinssi, kun taas monet muut olivat senaatin alaisia. Pilatus oli lisäksi vastuussa naapuriprovinssi Syyrian roomalaiselle kuvernöörille.
Vallan jakautuminen monelle taholle tarkoitti, että Juudean maaherra joutui aina ottamaan huomioon juutalaisten tunteet, syyrialaisen kuvernöörin määräykset ja keisarin oikut. Pelissä ei ollut vain Juudean ja Rooman kohtalo vaan myös Pilatuksen oma ura.