Millä pyyhittiin ennen vessapaperia?
Kiinassa käytettiin vessapaperia jo 500-luvulla jaa. Muualla takapuolen pyyhkiminen vessassa käynnin jälkeen vaati hieman enemmän luovuutta.
Kiinalaiset alkoivat käyttää wc-paperia ensimmäisinä. Ei tiedetä, milloin vessapaperi ilmestyi kiinalaisiin käymälöihin, mutta varhaisin kirjallinen maininta wc-paperista on peräisin vuodelta 589 jaa., kun eräs virkamies kirjoitti, ettei hän rohjennut käyttää uskonnollisia kirjoituksia ”käymälätarkoituksiin”. 1300-luvulta peräisin olevat vanhat asiakirjat osoittavat, että yksin Zhejiangin maakunnassa tuotettiin vuosittain 10 miljoonaa pakkausta vessapaperia. Muualla maailmassa oli tyydyttävä paperin sijasta kulloinkin saatavilla oleviin tarpeisiin, kuten lehtiin, ruohoon, heinään, sammaleeseen, kiviin, hiekkaan tai puunpalasiin. Varakkaat ihmiset käyttivät mieluusti villaa, kangasta ja turkista, jotka olivat iholle hellävaraisempia. Lännessä vessapaperi tuli markkinoille vuonna 1857, kun liikemies Joseph Gayetty alkoi kaupata ”lääkepaperia” mainoslauseella ”Aikamme suurin välttämättömyys”. Aaloella kyllästettyä paperia myytiin aluksi yksittäisinä arkkeina ensisijaisesti peräpukamien hoitoon. Vessapaperirullat tulivat myyntiin pari vuosikymmentä myöhemmin. Paperin laatu oli kuitenkin pitkään kehno, ja tikut ja terävät sirut olivat kiusallinen ongelma 1930-luvulle asti. Tuolloin paperin tuotanto oli kehittynyt niin paljon, että markkinoille saatiin sileää ja pehmeää vessapaperia.