Salaisuutta ei ole vieläkään ratkaistu
Vanhat lähteet eivät kerro tarkkaan, miten kreikkalaista tulta valmistettiin, mutta tutkijoilla on muutamia teorioita. Yrityksistä huolimatta historioitsijat ja aseasiantuntijat eivät ole toistaiseksi onnistuneet valmistamaan vaarallista nestettä.
Ruudin edeltäjä
Bysanttilainen Marcus Graecis kirjoitti 1100-luvulla, että kreikkalaista tulta valmistettiin sekoittamalla rikkiä, suolaa, öljyä, persialaista kumia, pikeä, pihkaa ja salpietaria, mikä teki nesteestä hyvin tahmeaa ja yhtä vaarallista kuin ruuti. Nykytutkijat epäilevät kuvauksen paikkansapitävyyttä, koska salpietaria ei vielä tunnettu 600-luvun Euroopassa.
Vesi ja kalkki syttyivät palamaan
Vuonna 1904 sotahistorioitsija Henry William Hime esitti, että kreikkalaisen tulen salaisuus oli kalsiumoksidi eli sammuttamaton kalkki. Joutuessaan kosketuksiin veden kanssa siitä vapautuu fosfiinia, joka syttyy omia aikojaan palamaan. Teoria on kiistelty, koska kokeissa ei ole kyetty tuottamaan lähteissä kuvatun kaltaista reaktiota.
Raakaöljy tarttui ihoon
Bysanttilaiset saivat raakaöljyä eli naftaa Kaukasuksen öljykentiltä. Monet nykytutkijat uskovat, että öljy oli yksi kreikkalaisen tulen monista ainesosista. Öljy teki nesteestä palavaa ja tahmeaa – eli nykyajan napalmin kaltaista. Kokeissa on selvinnyt, että neste on helposti syttyvää mutta myös sitkeää ja vaikeaa ruiskuttaa kauas.