5 minuutissa:
Tieteen maailma.
Eläinten selviytymistä vaikeuttavat ajoittain kylmyys, kuivuus ja ravinnon puute. Monet lajit ovat ratkaisseet ongelman nukkumalla tai horrostamalla vaikean kauden yli, jolloin ne selviävät miltei ilman ravintoa. Vielä ei tiedetä tarkkaan, mihin eläinten horros perustuu.
Monilla eläinlajeilla ei ole normaalisti edellytyksiä selvitä pitkästä talvesta hengissä. Toiset eivät kestä kylmyyttä, ja toiset eivät löydä talvella riittävästi ravintoa. Siksi näiden eläinten, esimerkiksi siilien, karhujen ja käärmeiden, elimistö asettuu vaikean kauden ajaksi lepotilaan – joko horrokseen tai talviuneen. Lepotilassa elimistö tarvitsee vain vähän ravintoa tai tulee toimeen kokonaan ilman sitä.
Lepotilan syvyys vaihtelee eri lajeilla. Talven lähestyessä siili vaipuu varsinaiseen horrokseen, jossa ruumiinlämpö laskee huomattavasti, hengitys hidastuu eikä eläin herää helposti, kun taas orava vain nukkuu tavallista enemmän. Talveen valmistautuvan karhun elimistö huolehtii siitä, että eläin selviää pitkästä liikkumattomuuden tilasta ilman suuria vaivoja tai lihasmassan katoamista. Karhun lepotilaa ei lueta varsinaiseksi horrokseksi, koska eläin herää sen aikana melko herkästi ja koska sen ruumiinlämpö laskee vain vähän.
Tilaa kutsutaankin horroksen sijaan talviuneksi.
Horros ja talviuni eivät ole ihanteellinen ratkaisu nisäkkäille, koska syvä uni rasittaa niiden elimistöä. Jos ravinnonsaanti ei tuota ongelmia ja paksu turkki auttaa suojautumaan kylmyydeltä, eläimen onkin parempi pysytellä valveilla koko vuoden. Esimerkiksi jänikset tai hirvet eivät horrosta eivätkä nuku talviunta.
Horros on sen sijaan elinehto matelijoille ja sammakkoeläimille, kuten käärmeille ja sammakoille, koska vaihtolämpöisinä ne ovat täysin riippuvaisia auringon lämmöstä. Jotkin eläimet horrostavat myös kuivuuden takia. Esimerkiksi länsiafrikkalainen keuhkokala voi selvitä kuukausia kuivuneen järven pohjalla limasta koostuvassa eräänlaisessa kotelossa odottamassa seuraavaa sadekautta.
Eläinten talviunen ja horrostamisen mekanismeja tutkitaan tiiviisti, sillä keinotekoisesta horroksesta olisi hyötyä lääketieteessä ja avaruusmatkailussa.