Puuro ja leipä toivat kieleen v:n ja f:n

Maanviljelykulttuurin synty noin 10 000 vuotta sitten on vaikuttanut myös ihmisten kieleen ja ääntämiseen, päättelee sveitsiläisen kielitieteilijä Damián Blasin johtama kansainvälinen tutkijaryhmä. Sen mukaan siirtyminen viljapohjaiseen ruokaan muutti ihmisen hampaita niin, että v:n ja f:n ääntäminen tuli helpommaksi.

Maanviljelijäyhteisöissä ruoka koostui etupäässä leivästä ja puurosta, joiden pureskeluun ei tarvittu niin vahvaa alaleukaa kuin lihan hienontamiseen. Siksi viljelijäyhteisöissä ihmisillä alkoi vähitellen säilyä aikuisiälläkin hampaiden ylipurenta eli tilanne, jossa ylähampaat laskeutuvat alahampaiden eteen. Ylipurenta oli tyypillistä lapsille, mutta metsästäjäyhteisöissä, joissa pääruoka on liha, ylä- ja alaleuan etuhampaat ovat myös aikuisilla tavallisesti vastakkain.

Niin sanotut labiodentaaliset äänteet, kuten v ja f, jotka tuotetaan niin, että alahuuli koskettaa yläetuhampaita, on helpompi sanoa, kun ihmisellä on ylipurenta. Tutkimuksen mukaan labiodentaalisia äänteitä esiintyy viljelijäyhteisöjen kielissä neljä kertaa niin yleisesti kuin metsästäjä-keräilijäyhteisöjen kielissä. Tutkijoiden mukaan indoeurooppalaisten kielten historia osoittaa, että v ja f ovat yleistyneet 8 000 viime vuoden aikana.

Indoeurooppalaiset kielet ovat puhujamäärältään maailman suurin kieliryhmä. Siihen kuuluvat muun muassa germaaniset, romaaniset ja slaavilaiset kielet, mutta eivät suomi ja sen sukukielet.

Labiodentaaliset äänteet tuotetaan niin, että alahuuli koskettaa yläetuhampaita. Niitä ovat muun muassa v ja f.

Teorian mukaan pehmeä viljapohjainen ruoka, kuten leipä ja puuro, johti ylipurennan yleistymiseen ja uusien äänteiden syntyyn.