Mutaatio palauttaa kadonneita ruumiinosia
Ihminen voi saada hännän, kanan suuhun voi kasvaa hampaat, ja delfiinillä voi olla takajalat. Jopa miljoonia vuosia piilossa ollut ruumiinosa tai piirre voi geenimutaation kautta ilmaantua yllättäen jollekin yksilölle. Ilmiö on nimeltään atavismi. Se osoittaa, että vaikka tietyt piirteet eivät tavallisesti ilmene lajin yksilöissä, niiden geenit ovat yhä tallessa lajin perimässä.
Ihmiselle voi kasvaa häntä
Ihmisen sikiön kehityksen neljännellä viikolla sille muodostuu häntä, joka normaalisti katoaa kuudennen ja kahdeksannen viikon välillä. Aina näin ei käy. Viime vuosisadoilta tiedetään ainakin 40 ihmistä, joilla on syntyessään ollut häntä. Yleensä häntä leikataan pois, mutta yksi intialaispoika piti häntänsä 18-vuotiaaksi asti. Se kasvoi 18-senttiseksi.
Kananpoika sai krokotiilin hampaat
Kanalla esiintyy geenissä talpid2muunnos, jonka seurauksena kananpoika kuolee ennen kuoriutumistaan. Sama geenimuunnos saa kanansikiön kasvattamaan leukoihinsa hampaanalut. Keilamaiset hampaat ovat hyvin samankaltaiset kuin lintujen lähimmällä nykysukulaisella krokotiililla.
Delfiinillä oli ylimääräiset evät
Yleensä delfiineillä on selkäevän lisäksi vain yksi eväpari, joka on kehittynyt niiden neliraajaisen esivanhemman etujaloista. Delfiinin perimässä on silti yhä myös takaraajojen kehitystä ohjaava geeni. Vuonna 2006 Japanin rannikolla havaittiin delfiini, jolla oli eväpari myös takaruumiissa. Jokin oli saanut takaraajojen geenin heräämään tämän yksilön perimässä.