Magneettikenttä pelastui viime tipassa
Magneettikenttä pitää ilmakehän paikallaan, mutta 565 miljoonaa vuotta sitten se oli vähällä kadota.
Magneettikenttä muodostaa yhdessä ilmakehän kanssa suojan, joka estää avaruudesta tulevaa haitallista säteilyä pääsemästä Maan pinnalle. Samalla magneettikenttä pitää ilmakehää ja meriä aloillaan. Ilman sitä Auringosta tuleva hiukkasmyrsky, aurinkotuuli, pyyhkäisisi ne mennessään. Uuden tutkimuksen mukaan 565 miljoonaa vuotta sitten – juuri kun monet kehittyneet eläinlajit alkoivat yleistyä – koko magneettikenttä oli tuhon partaalla.
Maan magneettikenttä syntyy, kun sähköisesti varautuneet hiukkaset liikkuvat Maan ytimessä. 565 miljoonaa vuotta sitten niiden liikkeet olivat niin hitaita, että magneettikentän voimakkuus oli vain alle kymmenesosa nykyisestä.
Tutkijoiden mukaan magneettikenttä yhtäkkiä elpyi, kun Maalle syntyi kiinteä sisempi ydin. Kiinteä ydin puski muut aineet tieltään ulompaan sulasta massasta koostuvaan ytimen osaan. Ulko- ja sisäytimen välinen lämpötilaero sai uudelleen aikaan hiukkasvirtaukset, jotka synnyttävät voimakkaan magneettikentän. Nämä virtaukset ovat käynnissä Maan ytimen sisä- ja ulko-osan välillä edelleen.
Lämpötilaero
Maapallolla on kiinteä sisempi ydin ja sen ympärillä nestemäinen ulkoydin. Sisäydin on kuumempi kuin ulkoydin.
Hiukkasvirta
Ytimen osien lämpötilaero pitää aineen liikkeessä. Maan pyörimisliike saa hiukkasvirtaukset kiemuralle.
Magneettisuus
Hiukkasvirrat synnyttävät magneettikentän samalla tavalla kuin dynamo, jossa liike tuottaa sähköä.