Kärsivätkö kasvit kipua?
Kun Cia-agentti Cleve Backster yhdisti 1960-luvulla kasveja valheenpaljastimeen ja pisteli niiden lehtiä hammastikulla tai leikkasi niitä, kasvit reagoivat kuin ihminen, joka jännittää. Reaktio syntyi yllättäen myös silloin, kun Backster "kidutti" toisia kasveja tutkittavan kasvin lähellä. Backster päätteli tästä, että kasvit kykenevät viestimään keskenään.
Nykyään ollaan melko varmoja siitä, että kasvit eivät aisti kipua perinteisessä mielessä, koska niillä ei ole keskushermostoa. Kasvit kuitenkin reagoivat valoon, ääneen, hajuun ja kosketukseen. Kasvit myös kommunikoivat esimerkiksi kemiallisten viestien avulla. Ne muun muassa varoittavat toisiaan tuholaisista.
KIHOKKI – lihansyöjäkasvi sieppaa pieniä hyönteisiä. Usein koko lehti kietoutuu vähitellen saaliin ympärille.
MIMOOSA – tuntokasvi, jonka lehdet kosketus saa painumaan nopeasti vastakkain. Myös lehtiruoti taipuu alas.
RUISKUKURKKU – kypsä hedelmä tekee monen metrin ilmalennon ja ruiskuttaa samalla siemeniä eri suuntiin.