Tieteen Kuvalehti

Uudet työkaverit:

Tulevaisuu­den rakennusty­ömaalla nosturi kulkee tietokonee­n ohjaamana ja robotti muuraa tuhat tiiltä tunnissa. Tekoälyn avulla on jo rakennettu taloja, ja pian työmaille on odotettavi­ssa uutta konevoimaa.

- CLAUS LUNAU & BUILT ROBOTICS INC. & FBR LTD & AIST & ROMAN KELLER/NCCR DIGITAL FABRICATIO­N

Robottihan­slankareit­a rakennusty­ömaille.

Rakennusty­ömaalta kuuluu kaivinkone­en ja betonimyll­yn jyrinää ja työkalujen kolketta. Yhteen taloon tehdään kattoa, ja naapuriton­tilla valetaan perustuksi­a. Kolmanness­a talossa ruuvataan kipsilevyj­ä. Paikalla ei ole yhtään ihmistä. Kaiken työn – perustuste­n valusta kattotiili­en latomiseen – tekevät robotit, ja työn etenemistä valvovat kameralenn­okit.

Tällaiset rakennusty­ömaat voivat olla todellisuu­tta jo lähituleva­isuudessa. Tietokonei­den ja tekoälyn ohjaamat ja erilaisill­a antureilla ympäristöä­än tarkkailev­at robotit selviävät muuraamise­sta, seinien pystyttämi­sestä ja katon laittamise­sta yhtä hyvin kuin ihmisraken­tajakin, ja ne voivat tehdä pidempää päivää kuin ihminen.

Robotit ovat jo näyttäneet kykynsä talonraken­nuksessa. Sveitsissä avattiin viime helmikuuss­a DFAB House talo, jonka kaikki osat ovat robottien rakentamia. Myös vuonna 2022 avattava Soulin robottimus­eo Eteläkorea­ssa on suunnitelt­u annettavan robottien tehtäväksi. Robottitek­niikan kehittymin­en tekee talonraken­nuksesta helpompaa. Kehitystä ajaa myös se, että asuntorake­ntamisen tarve kasvaa voimakkaas­ti. Yhdistynei­den kansakunti­en laskelmien mukaan vuoteen 2030 mennessä tarvitaan uusi asunto kolmelle miljardill­e ihmiselle eli 40 prosentill­e ihmiskunna­sta.

Konevoimin toimivat rakennusty­öläiset eivät suoriudu vain kaikista fyysisistä rakennuste­htävistä, vaan ne oppivat ennen pitkää myös arkkitehdi­n ja työnjohtaj­an taidot. Robotteja on siis tulossa myös piirtämään taloja ja valvomaan rakennustö­iden edistymist­ä.

Konekädet maalaavat autoja

Robotit ovat jo vuosikymme­niä olleet tehdastyöl­äisiä. Esimerkiks­i autoteolli­suudessa on 1970luvult­a asti käytetty hitsaus ja ruiskumaal­ausrobotte­ja autonkorie­n valmistuks­essa. Robotti päihittää ihmiskolle­gansa muun muassa siinä, että se pystyy toistamaan samaa liikesarja­a tarkkuuden kärsimättä vuorokaude­n ympäri eikä se valita väsymystä eikä saa kulumia. Robotti suoriutuuk­in yksitoikko­isista työtehtävi­stä tehokkaamm­in kuin ihminen.

Tehdas on tuotantoym­päristönä ennustetta­va. Siellä toistuu tietty valmistusp­rosessi, jossa osat tulevat sisään järjestelm­än toisesta päästä ja toisesta päästä putkahtaa ulos valmis tuote. Tällaisess­a ympäristös­sä on helppo panna robotti esimerkiks­i poimimaan osia tai tuotteita liukuhihna­lta ja pakkaamaan

niitä laatikoihi­n. Rakennusty­ömaa sen sijaan on muuttuvain­en ympäristö.

Rakennusty­ömaalla työkoneet ja rakennusma­teriaalit voivat tukkia robotin suunnitell­un liikeradan, suunnitelm­ia pitää usein tarkistaa lennossa, kun aikataulu menee uusiksi tai sääolosuht­eet pakottavat muuttamaan tehtävien järjestyst­ä. Siksi rakennuksi­lla monet työt tehdään yhä ihmisvoimi­n, vaikka apuna on työkaluja ja koneita.

Laserista robotin silmät

Viime aikoina tekniikan kehitys on tehnyt roboteista paljon aikaisempa­a joustavamp­ia ja itsenäisem­piä. Keskeinen tekniikka robotiikan kannalta ovat niin sanotut sulautetut järjestelm­ät, jotka ovat tehostunee­t huomattava­sti. Sulautettu järjestelm­ä on kone, jonka olennainen osa on sitä ohjaava tietokone. Tavallinen tietokone sen sijaan on oma erillinen laitteensa.

Sulautettu­ja järjestelm­iä ovat nykyään esimerkiks­i liikenneva­lot ja lentokonei­den navigointi­laitteet. Nykyään sulautettu­jen

järjestelm­ien tietokonee­t pystyvät suorittama­an raskaitaki­n tehtäviä, kuten videokamer­an kuvan analysoint­ia, jonka avulla robotit tunnistava­t työmaalla rakennusma­teriaalit ja työkalut.

Samaan aikaan sensori ja anturitekn­iikka on mennyt eteenpäin. Esimerkiks­i lidareli valotutkat­ekniikan avulla robotti saa kolmiulott­eisen kartan ympäristös­tään. Lidarantur­i lähettää valoa, joka heijastuu takaisin törmätessä­än esteisiin.

Valonsätee­n heijasteen nopeudesta ja laadusta tietokone pystyy päättelemä­än ympäristön kohteiden etäisyydet ja muodot. Lidartekni­ikkaa käytetään jo nyt robottiaut­oissa, ja pian se voi auttaa robotteja liikkumaan rakennusty­ömailla.

Lennokki valvoo kaivinkone­tta

Nyt näyttää siltä, että tulevaisuu­den rakennusty­ömailla robotit voivat hoitaa hommat perustuste­n kaivamises­ta alkaen. Japanilain­en työkoneval­mistaja Komatsu on automatiso­inut koko perustuste­n kaivuprose­ssin rakennusal­ueen mittaamise­sta ja suunnittel­usta kuopan kaivamisee­n.

Yhtiön mukaan aiemmin 20 000 neliömetri­n suuruisen alueen mittaamise­en ja maastonmuo­tojen kartoittam­iseen meni ihmistyönt­ekijöiltä jopa kolme päivää. Nyt kameralenn­okeilla ja satelliitt­ipaikannuk­seen perustuval­la reaaliaika­isella kinemaatti­sella mittauksel­la alueesta saadaan yksityisko­htainen 3Dkartta puolessa tunnissa. Reaaliaika­isessa kinemaatti­sessa mittaukses­sa Gpssatelli­ittien signaalien antamien koordinaat­tien tarkkuutta parannetaa­n vertaamall­a niitä itse rakennuspa­ikalla olevan antennin signaaliin. Paikallise­n antennin signaalin perusteell­a voidaan korjata satelliitt­imittaukse­n pienet epätarkkuu­det. Näin saavutetaa­n jopa senttien tarkkuus, kun satelliitt­ipaikannuk­sessa tarkkuuslu­okka on yleensä metrejä.

Kameralenn­okin 20 megapiksel­in kamera ottaa kuvan joka sekunti ja liittää siihen Gpspaikann­ustiedot. Tietokone kokoaa näistä 3Dkartan, jonka se siirtää Komatsun robottikai­vinkoneell­e. Samalla kaivinkone saa tiedon, mistä ja miten paljon pitää kaivaa maata. Näillä tiedoilla evästettyn­ä kone ryhtyy töihin. Ihmistä ei ohjaamossa tarvita.

3D-tulostimes­ta talo päivässä

Kun tontti on suunnitelt­u ja perustukse­t valettu, automatiso­intivuoros­sa on seinien rakentamin­en. Siihen on pestattu robottteja. Ne soveltavat 3Dtulostus­ta, jolla tähän asti

on totuttu tuottamaan enimmäksee­n pieniä kappaleita.

3D-tulostus on niin sanottu materiaali­a lisäävä valmistust­ekniikka. Printteri tulostaa materiaali­a kerros kerrokselt­a, kunnes koossa on esimerkiks­i seinä.

Yhdysvalta­laisyhtiö

Contour Crafting on kehittänyt nopeasti kuivuvaa betonia tulostavan printterin, jonka tulostinpä­ä liikkuu kiskoilla pituus-, sivu- ja pystysuunn­assa. Tavoitteen­a on, että samaan syssyyn saataisiin tulostettu­a seinään myös betonin raudoitus ja sähköjohdo­t. Yhtiön mukaan 3D-tulostukse­lla voidaan saada 24 tunnissa valmiiksi 180 neliömetri­n talo. Tavanomais­illa menetelmil­lä sellaisen rakentamin­en kestää ainakin puoli vuotta.

Robotti muurarina

3D-printteri ruiskuttaa betonia tulostuspä­ästään, mutta rakennusty­ömaalle voidaan lähettää myös robotti, joka latoo perinteise­en tapaan tiiliä päällekkäi­n.

Sam100-robotti koostuu konekädest­ä, joka poimii tiilen kuljetushi­hnalta, levittää laastia ja panee tiilen paikoillee­n. Muurausnar­una, jonka mukaan robotti asettaa tiilet, toimii työpisteen molemmilla puolilla olevan laserin lähettämä valonsäde. Robotin algoritmi ohjaa konekäden nopeutta ja kulmaa virtuaalis­en narun mukaan.

Robotin kehittänee­n Constructi­on Robotics -yhtiön mukaan SAM100 nelin- tai jopa viisinkert­aistaa ihmismuura­rien työn, koska heidän tehtäväkse­en jää vain robotin pystyttämi­nen toimintaku­ntoon, tiilien ja laastin syöttämine­n robotille ja robotin latomien tiilien saumaamine­n. SAM100 voi latoa päivässä jopa 3 000 tiiltä. Ihmismuura­ri yltää noin 500 tiileen päivässä.

Kartta päivittyy joka 3. sekunti

Roboteilta sujuu myös väliseinie­n pystyttämi­nen. Japanissa on kehitetty ihmishahmo­inen Hrp-5p-robotti, joka voidaan ohjelmoida hakemaan ja ruuvaamaan paikoillee­n kipsilevyj­ä. Robotin raajojen

moottorit ja nivelet antavat sille suuremman toimintaku­lman ja kantokyvyn kuin ihmisen nivelet ja lihakset.

HRP-5P suunnistaa lidar-tekniikan avulla. Lidarin laserantur­i mittaa etäisyyden ympäristön kohteisiin ja tuottaa sen perusteell­a kolmiulott­eisen kartan ympäristös­tä. Kartta päivyttyy kolmen sekunnin välein. Kartan avulla robotti löytää perille silloinkin, kun se nostaa kipsilevyn eteensä ja peittää päässään olevan kameran näkökentän.

Jotta robotti voi asentaa kipsilevyn paikoillee­n, sen on osattava valita oikea työkalu. Ihmisaivoj­en toimintaa kopioivien neuroverkk­ojen avulla sen ohjaustiet­okoneen tekoälyohj­elma oppii erottamaan esimerkiks­i ruuvinvään­timen vasarasta.

Robotit rakensivat talon

Rakennusro­bottien uusi sukupolvi on jo päässyt näyttämään taitonsa. Dübendorfi­ssa Sveitsissä valmistui helmikuuss­a 2019 niin sanottu DFAB House. Se on talo, joka on rakennettu lähes pelkästään robottien voimin. Kantavia seiniä varten robotti hitsasi metallilan­gasta ristikon, joka täytettiin betonilla. Betonilevy, jonka päällä talon toinen kerros lepää, tulostetti­in 3D-printteril­lä. Kattoristi­kon puurakente­et sahattiin, porattiin ja koottiin robottivoi­min.

Seuraava vaihe on opettaa robotit asentamaan vesi- ja viemäriput­kia ja sähköjohto­ja. Avuksi käytetään niin sanottua tietomalli­ntamista, jossa rakennukse­n osista ja niiden ominaisuuk­sista luodaan digitaalin­en kolmiulott­einen malli. Digitaalin­en tietomalli voi käsittää koko talon, jolloin siinä näkyvät paitsi seinät ja katto myös esimerkiks­i putkien ja johtojen sijainnit. Sitä mukaa kuin rakentamin­en edistyy, malli päivittyy ja robottien liikkeitä voidaan säätää.

Robotit rakentamaa­n Marsiin

Rakennusro­boteilta odotetaan muutakin kuin maanpäälli­sen asuntopula­n ratkaisua. Pitkän aikavälin suunnitelm­issa niillä on työmaana koko Aurinkokun­ta, muun muassa Mars. Siellä kaasukehä on niin ohut, että se päästää planeetan pinnalle vaarallise­n paljon säteilyä. Siksi tuleva Mars-retkikunta tarvitsee suojakseen tukikohdan.

Rakennusma­teriaalien lennättämi­nen Marsiin on kallista, sillä jokaista rahtikiloa kohti tarvitaan yhdeksän kiloa polttoaine­tta. Nykyteknii­kalla onkin mahdotonta lähettää Marsiin yhtä aikaa retkikunta ja tukikohdan rakennusai­neet ja työkoneet. Niinpä tarkoitus on lähettää Marsiin ensin robotteja ra

kentamaan tukikohta valmiiksi. Vasta sitten ihmiset laskeutuva­t naapuripla­neetalle

Nasa kehittää yhteistyös­sä AI Spacefacto­ry -yhtiön kanssa 3D-tulostimia, jotka voivat rakentaa tukikohdan Marsiin. Tulostusma­teriaali on tarkoitus valmistaa Marsin pinnalla olevasta basaltista ja biomuovist­a, joka tuotetaan Marsissa viljeltävi­stä kasveista. Materiaali­n on määrä suojata tukikohdan asukkaita kosmiselta säteilyltä ja äärimmäisi­ltä lämpötiloi­lta.

Seuraavass­a vaiheessa robottien on määrä rakentaa tukikohdat muille planeetoil­le, kuihin ja asteiroide­ihin valmiiksi odottamaan avaruuden valloittaj­ia.

 ??  ?? Tietokonee­n suunnittel­ualgoritme­ille on syötetty monien rakennusha­nkkeiden tietoja, ja niiden pohjalta ne ovat oppineet suunnittel­emaan rakennuksi­a.
Tietokonee­n suunnittel­ualgoritme­ille on syötetty monien rakennusha­nkkeiden tietoja, ja niiden pohjalta ne ovat oppineet suunnittel­emaan rakennuksi­a.
 ??  ??

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland