Kysy meiltä
Vastauksia lukijoiden tiedekysymyksiin.
Useimpien puiden lehdissä on koko ajan vihreän lisäksi keltaisen, oranssin ja punaisen väriaineita, mutta muut värit kuin vihreä tulevat esiin vasta, kun lehtivihreä syksyllä vetäytyy lehdistä.
Keväällä ja kesällä lehtivihreä eli klorofylli pitää puun lehdet vihreinä. Kun syksyllä valon määrä vähenee, lehtien klorofylli alkaa hajota, muut väriaineet pääsevät esiin ja ruska voi alkaa. Klorofyllin lisäksi lehdissä on karoteeneja, jotka antavat lehdelle keltaisen ja oranssin sävyt, ja antosyaaneja, jotka näkyvät punaisena, mutta keväällä ja kesällä muut väriaineet jäävät klorofyllin peittoon.
Kasvit tarvitsevat klorofylliä fotosynteesiin eli yhteyttämiseen, jolla ne tuottavat energiaa. Siksi klorofylliä on kasveissa enemmän kuin muita väriaineita. Yhteyttämisessä kasvi tuottaa valosta, vedestä ja hiilidioksidista sokereita. Sivutuotteena syntyy happea.
Auringonvalo hajottaa lehtien klorofylliä, mutta niin kauan kuin lehdet kasvavat, puu tuottaa koko ajan lisää klorofylliä. Kun päivä lyhenee syksyllä, lehtipuut alkavat varautua talveen hajottamalla klorofyllin lehdistään ja keräämällä sen ainesosat talteen runkoon ja juuriin. Myös karoteenit ja antosyaanit osallistuvat yhteyttämiseen, mutta ne heijastavat valon eri aallonpituuksia kuin klorofylli, ja siksi ne näyttävät erivärisiltä.
Kun lehtivihreän tuotanto lakkaa, lehtiruotien soluseinämät alkavat hajota. Lehden ja oksan liitoskohta heikkenee niin, että lehti irtoaa tuulen voimasta. Lopulta lehden paino riittää irrottamaan sen.
Norjalaiset tutkijat ovat osoittaneet, että ruskan värit liittyvät kasvin tuottaman hyönteisiä karkottavan aineen määrään. Tutkimuksessa mitattiin hieskoivun lehtien värien kirkkautta syksyllä ja tarkastettiin samojen puiden kunto seuraavan vuoden keväänä. Mitä kirkkaampia ruskan värit olivat olleet syksyllä, sitä vähemmän hyönteisten aiheuttamia vanhinkoja koivuissa oli.