Katkarapu luo pinnalleen metallikilven
Syvämeri on maapallon vaikeimpia elinympäristöjä, ja siellä selviytyminen vaatii kekseliäisyyttä. Äyriäiset, kuten katkaravut, pystyvät yleensä elämään enintään 4 500 metrin syvyydessä, sillä syvemmällä veden paine ja happamuus ylittävät niiden sietokyvyn. Happo syövyttää eläinten kalkkipitoista ulkoista tukirankaa, ja paine voi helposti murskata sen. Siksi japanilaistutkijat ällistyivät löytäessään katkarapua muistuttavan eläimen 10 000 metrin syvyydestä Challengerin syvänteestä, joka on maankuoren syvin kohta Tyynessämeressä Filippiinien koillispuolella.
Tutkimusten mukaan eläin, joka sai lajinimekseen Hirondellea gigas, vahvistaa kalkkiosiaan alumiinipinnoitteella. Havainto oli merkillinen, sillä merivedessä on vain vähän alumiinia. Eläimellä piti siis olla jokin muu alumiinin lähde.
Alumiinia alettiin etsiä Challengerin syvänteen pohjanäytteistä. Kun aines altistettiin laboratoriossa niille kemiallisille olosuhteille, jotka vallitsevat H. gigasin ruoansulatuskanavassa, saatiin vastaus kysymykseen, mistä alumiini on peräisin. Ruoansulatuskanavan happo ja sulaneen kasviravinnon jäännökset luovat miljöön, jossa pohja-aineksesta irtoaa alumiini-ioneja. Toisin sanoen äyriäinen syö sitä saadakseen metallia. Alumiini-ionit kulkeutuvat ruoansulatuskanavasta ulkoiseen tukirankaan, jossa niistä syntyy meriveden vaikutuksesta alumiinihydroksidia. Se muodostaa suojakilven eläimen päälle.