Pikajuoksu siivitti linnut ilmojen teille
Lapsi konttaa, ennen kuin hän alkaa kävellä. Samalla tavalla lintujen piti juosta, ennen kuin ne pystyivät lentämään. Tätä mieltä on kiinalaisen Tsinghuan yliopiston tutkijaryhmä, joka näin kyseenalaistaa vallalla olevan käsityksen lintujen lentokyvyn kehittymisestä evoluution aikana.
Eläimillä on kaksi tapaa liikkua ilmassa: liitäminen ja lentäminen. Liitäminen voi olla esimerkiksi puusta toiseen leijailemista ilman varsinaista voimankäyttöä. Lentäminen taas on aktiivista toimintaa, jossa vaikkapa lintu liikuttaa lihasvoimalla siipiään.suositun teorian mukaan liitäminen on vanhempaa perua kuin lentäminen ja lintujen lentokyky on tavallaan kehityksen huipentuma.
Kiinalaistutkijat lähestyivät asiaa uudesta näkökulmasta. He analysoivat 125 miljoonaa vuotta sitten eläneen viiden kilon painoisen Caudipteryxdinosauruksen liikkumistapaa jäännösten perusteella. Laji käveli kahdella lihaksikkaalla jalalla, ja sillä oli siipimäiset eturaajat, jotka olivat liian pienet lentoelimiksi. Kun tutkijat selvittivät, kuinka juoksu vaikutti eturaajojen toimintaan, tulokseksi tuli, että Caudipteryxin saavuttaessa 2,5 metrin sekuntinopeuden ne alkoivat automaattisesti heilua edestakaisin ikään kuin eläin räpyttäisi jatkuvasti siipiään. Caudipteryxin mittojen mukaan tehty robotti toimi juoksumatolla kuvatulla tavalla. Siksi tutkijat esittävät, että dinosaurukset oppivat lentämään ilman liitovaihetta. Siten liitäminen ja lentäminen ovat kehittyneet erillään.