RADION KEHITYS
Sähkömagnetismin havaitseminen 1800-luvun alussa mahdollisti langattoman viestinnän kehityksen.
1820
Tanskalainen fyysikko H. C. Ørsted (1777–1851) havaitsi sähkömagnetismin eli sähkön ja magneettikenttien välisen yhteyden.
1821
Britti Michael Faraday (1791–1867) oivalsi, että sähköenergia voidaan muuttaa sähkömagnetismin avulla liikeenergiaksi, ja rakensi alkeellisen sähkömoottorin. Radio ja televisio perustuvat hänen havaintoihinsa.
1886
Saksalainen Heinrich Hertz (1857– 1894) todisti sähkömagneettisten aaltojen olemassaolon.
Hän osoitti aaltojen kulkevan lähettäjältä vastaanottajalle johtimitta ilman halki.
1893
Serbialainen Nikola Tesla (1856–1945) luennoi keksinnöistään ja havainnoistaan Yhdysvalloissa ja todisti kuulijoilleen kokein, että radioaalloilla voitiin kuljettaa sähköisiä signaaleja.
1894
Tesla lähetti radiosignaalin laboratoriostaan New Yorkista noin 80 kilometrin päässä sijaitsevaan West Pointiin.
1894
Brittiläinen fyysikko
Oliver Lodge (1851–1940) lähetti radiosignaalin yli 32 kilometrin päähän.
1895
Guglielmo Marconi (1874–1937) lähetti ensimmäisen radiosignaalinsa noin kahden kilometrin päähän.
Braunin kanssa fysiikan Nobelin palkinnon langattoman lennättimen kehittämisestä, vaikka hänen lennättimensä perustui pitkälti Teslan työhön.
Teoria ei kiinnostanut Marconia
Guglielmo Marconi syntyi varakkaan italialaisen Giuseppe Marconin ja irlantilaisen Annie Jamesonin perheeseen ja varttui Bolognassa Italiassa. Hän oli kekseliäs ja utelias mutta laiska koulussa. Ainoastaan fysiikan käytännön kokeet kiinnostivat nuorta Guglielmoa, ja niinpä hänen äitinsä palkkasi hänelle fysiikan yksityisopettajan. Kun Marconi ei saanut opiskelupaikkaa yliopistosta, hänen äitinsä järjesti hänelle mahdollisuuden opiskella yksityisesti fysiikan professori Augusto Righin johdolla.
Righi oli perehtynyt sähkömagnetismiin ja oli hyvin kiinnostunut saksalaisen Heinrich Hertzin sähkömagneettisiin aaltoihin liittyvästä tutkimuksesta. Nuori Marconi puolestaan vähät välitti teoriasta, mutta hän paloi halusta tehdä käytännön kokeita radioaalloilla.
Marconi teki ensimmäiset kokeensa vanhempiensa huvilalla vuonna 1894. Hän jäljitteli Hertzin yrityksiä ja otti vaikutteita myös Nikola Teslalta. Tesla oli vuosina 1892 ja 1893 pitänyt Yhdysvalloissa sarjan luentoja sähkömagnetismin soveltamisesta viestintään. Luentoja oli julkaistu tieteellisissä lehdissä, joita Marconikin todennäköisesti luki.
Kesällä 1895 Marconin isoveli Alfonso vei radiovastaanottimen muutaman kilometrin päähän veljesten kotitalosta. He sopivat, että jos Alfonso onnistuisi vastaanottamaan Guglielmon radiosignaalin, hän ampuisi merkiksi laukauksen kiväärillään. Guglielmo lähetti signaalin, ja pian hän kuuli laukauksen. Koe oli onnistunut!
Marconin koe ei ollut mikään suuri tieteellinen saavutus; jo edellisenä vuonna Tesla oli lähettänyt radiosignaalin New Yorkista 80 kilometrin päähän Hudsonjoen varrella sijaitsevaan West Pointiin. Annie Marconi oli kuitenkin haltioissaan poikansa kokeen onnistumisesta ja tarjosi tämän radiolaitetta Italian posti- ja lennätinlaitokselle. Posti- ja lennätinlaitoksen torjuttua keksinnön Annie Marconi matkusti poikansa kanssa Britanniaan, missä tämän keksintö sai paremman vastaanoton.
Tesla joutui kaivamaan ojia
Siinä missä Marconi näytti onnistuvan kaikessa, häntä 18 vuotta vanhempi Tesla koki elämässään ja urallaan monenlaisia vaikeuksia. Hän oli syntynyt Itävalta-unkarissa serbialaiseen pappisperheeseen ja opiskeli vartuttuaan Prahan yliopistossa, kunnes perheen rahat loppuivat ja hän joutui keskeyttämään opintonsa. Hän muutti Pariisiin, missä hän pääsi töihin keksijä Thomas Edisonin sähköyhtiöön.
Vuonna 1884 Tesla muutti Yhdysvaltoihin. Siellä hän pyrki Edisonin puheille ja esitti tälle esimiehensä Charles Bachelorin kirjoittaman suosituskirjeen, jossa luki: ”Parahin Edison. Tunnen kaksi suurmiestä. Sinä olet toinen, ja toinen on tämä nuorukainen.”
Teslan tulevaisuus näytti valoisalta. Hän teki yhteistyötä Edisonin kanssa, mutta irtisanoutui jonkin ajan kuluttua palkkaukseen liittyvien erimielisyyksien vuoksi. Sitten hän perusti oman sähköyhtiön ja työskenteli ahkerasti, mutta ei osannut muuntaa keksintöjään rahaksi. Lopulta nerokas tutkija joutui hankkimaan elantonsa kaivamalla ojia kahden dollarin päiväpalkalla.
Onnekseen Tesla sai varakkaan tukijan ja pystyi jatkamaan tutkimustyötään. Vuonna 1898 Tesla esitteli New Yorkin Madison Square Gardeniin kokoontuneelle väkijoukolle radio-ohjattavan veneen. Hän kehitteli myös radio-ohjattavia aseita, jotka toteutettiin vasta puoli vuosisataa myöhemmin.
Marconi niitti menestystä
Nuori Marconi menestyi Britanniassa erinomaisesti. Vuonna 1897 hän sai siellä radiolennättimelleen patentin, vaikka keksintö oli lähes identtinen Teslan vuonna 1893 kuvaileman laitteen kanssa. Kun Marconi muutamaa vuotta myöhemmin yritti patentoida laitteensa Yhdysvalloissa, hänen hakemuksensa hylättiin sillä perusteella, että Tesla oli jo ehtinyt patentoida vastaavan laitteen. Marconi yritti turhaan vakuutella viranomaisille, ettei hän tiennyt mitään Teslan tutkimuksista.
Marconin lopullinen läpimurto oli radiosignaalin lähettäminen Englannin
kanaalin yli vuonna 1899. Häntä alettiin pitää suurena keksijänä, ja Atlantin yli vuonna 1901 lähetetty radiosignaali vain vahvisti hänen mainettaan.
Kuin pisteenä i:n päälle Yhdysvaltojen patenttiviranomaiset muuttivat syystä tai toisesta mielensä ja hyväksyivät vuonna 1904 Marconin langattoman radiolennättimen patenttihakemuksen.
Tesla sai tunnustusta kuoltuaan
Nikola Tesla yritti turhaan saada tunnustusta työstään radion kehittäjänä, mutta hän piti katkeruutensa enimmäkseen omana tietonaan. Vasta vuonna 1943 Yhdysvaltojen korkein oikeus päätti, että Tesla oli itse asiassa keksinyt radiolähettimen jo ennen Marconia, jonka oli täytynyt olla selvillä Teslan tutkimuksista.
Kumpikaan kilpakumppanuksista ei kuitenkaan ollut kuulemassa tuomiota, sillä Marconi oli kuollut sairauskohtaukseen 63-vuotiaana vuonna 1937. Nikola Tesla puolestaan kuoli 86-vuotiaana tammikuussa 1943 – yhdeksän kuukautta ennen kuin hän vihdoin sai ansaitsemansa kunnian radion keksijänä.
Harva kuitenkaan tietää oikeuden päätöksestä, ja niinpä useimmat pitävät edelleen Marconia radion ”isänä”.