Kuka keksi radion?
Italialainen Guglielmo Marconi sai kunnian ja jopa fysiikan Nobelin palkinnon langattoman lennättimen keksimisestä. Hänen keksintönsä nojasi kuitenkin vahvasti muiden tutkimukseen ja amerikanserbialaisen Nikola Teslan lukuisiin patentteihin.
Viestien lähettäminen Atlantin yli ei ollut 1800-luvulla helppoa. Euroopan vallankumouksia tai Yhdysvaltojen sisällissodan kulkua koskevat uutiset välitettiin mantereelta toiselle laivoilla, ja joskus myrskyt, haaksirikot ja merirosvot estivät kokonaan niiden perillepääsyn.
Tilanne parani merkittävästi vuonna 1866, jolloin Atlantin pohjaan laskettiin Britanniasta Yhdysvaltoihin johtava lennätinkaapeli. Kaapeli mahdollisti sähkösanomien lähettämisen valtameren yli. Yhteys oli kuitenkin hyvin epävarma, sillä 3 122 kilometrin pituinen kaapeli katkeili tuon tuostakin.
Keksijät ja lennätinyhtiöiden johtajat haaveilivat mahdollisuudesta lähettää viestejä ilman halki ilman hankalia kaapeleita ja johtoja. Heidän joukkoonsa lukeutuivat myös serbialaissyntyinen Nikola Tesla ja nuori italialainen Guglielmo Marconi.
Radioviesti Atlantin yli
Unelma langattomasta viestinnästä mantereelta toiselle toteutui 12. joulukuuta 1901 kello 12.30, kun 25-vuotias Marconi kuuli kuulokkeistaan vaimean signaalin ”pip, pip, pip”. Ääni oli s-kirjainta tarkoittava morseaakkonen. Marconi oli seisonut päiväkausia tuulisella kukkulalla Newfoundlandissa Kanadassa odottamassa signaalia, jota hänen avustajansa yrittivät lähettää 3 500 kilometrin päästä Etelä-englannista.
Marconi ojensi kuulokkeet avustajalleen George Kempille, joka myös kuuli tasaisen piipityksen. Miehet katsoivat tyytyväisinä toisiaan. He tiesivät tehneensä historiaa.
”Tuolloin olin ensi kertaa aivan varma, että jonain päivänä ihminen pystyy lähettämään langattomia viestejä paitsi Atlantin yli myös kaukaisimpiin maailmankolkkiin”, Marconi kirjoitti historiallisesta hetkestä myöhemmin muistelmissaan.
Marconin onnistunut koe sai runsaasti julkisuutta ja häntä ylistettiin kaikialla. Jotkut epäilivät hänen huijanneen, mutta useimmat uskoivat äänen lähettämisen ilman halki pitkänkin matkan päähän olevan mahdollista. Marconin kunniaksi järjestetyillä illallisilla luettiin ääneen onnittelukirje, jossa nuorta italialaista kehuttiin vuolaasti.
Kirjeen kirjoittaja oli Nikola Tesla, kiistattoman lahjakas mutta omalaatuinen serbialaissyntyinen tiedemies. Tuolloin 56-vuotias Tesla oli patentoinut lukuisia keksintöjä, joista monet olivat ratkaisevan tärkeitä radiolennättimen kehityksen kannalta. Tesla oli myös lähettänyt ensimmäisen radiosignaalin jo paljon ennen Marconia, ja yksi hänen meneillään olevista hankkeistaan oli kehittää laite radiosignaalin lähettämiseen Coloradosta Yhdysvaltojen poikki itään ja edelleen Atlantin yli Pariisiin.
”Näyttää siltä, että Marconi ehti ensin”, Teslan työtoveri totesi kuultuaan Atlantin yli lähetetystä radiosignaalista.
”Marconi on kunnon nuorukainen. Jatkakoon hän työtään, hänhän käyttää 17:ää patenttiani”, Tesla vastasi.
Tesla oli varma, että jonain päivänä hänen keksintönsä toisivat hänelle mainetta ja mammonaa. Marconi oli kuitenkin se, joka rikastui kokeiluillaan, ja hän sai myös kunnian radion kehittämisestä. Vuonna 1909 hän sai saksalaisen Karl