Pitkä lapsuus on vanhaa perua
Yksi piirre, joka erottaa ihmisen lähimmästä sukulaisestamme simpanssista, on pitkä lapsuus. Hidas kasvu varmistaa, että ihmisen aivot saavat kehittyä rauhassa. Simpanssilla aivojen kasvu alkaa hiipua jo kaksivuotiaana, kun taas ihmisillä aivot kasvavat viisivuotiaaksi asti.
Tähän asti on ollut hämärän peitossa, mikä on ihmisen hitaan kypsymisen evolutionaarinen tausta. Nyt kansanvälinen tutkijaryhmä on päässyt jyvälle siitä, milloin pitkästä lapsuudesta tuli ihmisen lajiominaisuus. Vastausta on etsitty Etiopiasta löydetystä 3,3 miljoonaa vuotta vanhasta pääkallosta. Sen omistaja oli ihmissuvun varhainen edustaja Australopithecus afarensis eli etelänapina. Yksilö, jolle kallo kuului, on saanut kutsumanimen Selam. Hän oli kuollessaan hieman yli 2-vuotias.
Tarkkojen kuvantamismenetelmien ansiosta kallon luista on saatu laskettua Selamin aivojen tilavuudeksi 275 millilitraa. Se on saman verran kuin kaksivuotiaalla simpanssin poikasella.
Aikaisempien mittausten perusteella tiedetään, että aikuisen etelänapinan aivojen tilavuus oli 20 prosenttia suurempi kuin simpanssin. Selamin aivojen kehitys oli siis vielä kesken, eli etelänapinan lapsuusvaihe oli huomattavasti pidempi kuin simpanssilla. Tältä osin etelänapina oli siis jo ihmismäisempi kuin simpanssi.
ETELÄNAPINA on yhteisnimitys Australopithecus-suvun ihmisapinoille, jotka elivät ennen Homo-sukua.
Sydän synnyttää Pluton tuulet
Vaalea sydämen muotoinen alue Pluton pinnalla, Tombaugh Regio, koostuu jäätyneestä typestä. Se myös luo Pluton tuulet, kertoo Nasan tutkimus. Tuulet syntyvät, kun typpi sulaa ja kaasuuntuu päivällä ja ajautuu kohti etelää. Siellä se taas tiivistyy ja putoaa pinnalle sateena.