Diabetesriski riippuu voittavasta osapuolesta
Pieneliöiden jatkuvassa sodassa voi olla henki kysymyksessä. Voittaja määrää, onko elimistö suojassa esimerkiksi kakkostyypin diabetekselta tai uhkaako sitä vakava toimintahäiriö, joka voi johtaa jopa välttämättömän elimen pettämiseen.
HYVÄT VOITTAVAT PAHAT VOITTAVAT
bakteereja, esiintyi eniten jo kuolleilla osallistujilla. Niiden esiintyminen suurensi riskiä kuolla seuraavien 15 vuoden kuluessa 15 prosenttia. Syytä siihen, että bakteerit kasvattavat kuoleman todennäköisyyttä, ei vielä tiedetä varmasti. Osaselitys voi kuitenkin piillä siinä, että pieneliöiden suolen sisältöä – sekä ravintoa että lääkkeitä – hajottava toiminta tuottaa jäteaineita, jotka voivat vahingoittaa aivoja tai altistaa sydänja verisuonitaudeille.
Kuolemanriskin ja suolistobakteerien välinen riippuvuussuhde tuli esiin sekä Itäettä Länsi-suomessa, vaikka itä- ja länsisuomalaiset eroavat toisistaan perimältään ja elintavoiltaan. Tulosten valossa näyttääkin siltä, että bakteerien vaikutus terveyteen voi olla suurempi kuin perimän ja ympäristön.
Bakteerit keihästävät toisiaan
Kehossa elää hyvien lisäksi pahoja bakteereja, jotka alkavat aiheuttaa haittaa siinä tapauksessa, että ne pääsevät runsastumaan. Hyvät ja pahat käyvät jatkuvaa valtataistelua, eikä kyseessä ole ainoastaan kilpailu ruoan ravintoaineista.
Mikrobiologi Joseph Mougous on viime vuosina kartoittanut, millaisia aseita suolistobakteerit käyttävät keskinäisessä kamppailussaan. Niihin kuuluu tyypin VI eritysjärjestelmä (T6SS, type VI secretion system). Ase koostuu myrkkykeihäästä, jonka hyökkäävä bakteeri sinkoaa solukalvonsa läpi liian lähelle tulevaan kilpailijaan. Uhri saa myrkkyä niin paljon, että se joko kuolee tai menettää kykynsä tuottaa itselleen aineenvaihduntansa avulla energiaa. Jälkimmäisessä
tapauksessa bakteeri lakkaa kasvamasta ja jakautumasta.
Ennen kuin bakteeri heittää myrkkykeihäänsä, se on itse alttiina myrkylle. Siksi bakteeri tuottaa suojakseen vastamyrkkyä, joka tekee siitä vastustuskykyisen. Kaikki ne bakteerit, jotka on varustettu tyypin VI eritysjärjestelmällä, ovat kehittäneet omat myrkkynsä ja aineensa, jotka kumoavat oman myrkyn vaikutuksen niin, että siitä ei ole haittaa elintoiminnoille.
Joseph Mougous ja hänen tutkijatoverinsa analysoivat vuonna 2019 Bacteroides fragilis -suolistobakteerin T6ss-asetta. Odotuksenmukaisesti bakteerista löytyi geeni, joka ohjaa vastamyrkyn valmistusta. Kun Mougous tutki myöhemmin Bacteroides fragilis -bakteeria kantavan henkilön ulostenäytettä, hän havaitsi, että myös usealla muulla suolistobakteerilla oli kyseinen geeni. Tarkempi tutkimus paljasti, että toiset bakteerit olivat kaapanneet Bacteroides fragilisin
kakkostyypin diabeteksen kehittymiseen. Niillä, jotka kärsivät kuidun puutteesta, tauti kehittyi huonoon suuntaan.
Geeniase ampuu vastustajat
Ruokavalion rukkaaminen ei tepsi kaikkiin pahoihin bakteereihin. Siksi tutkitaan mahdollisuuksia vaikuttaa suolistoflooran ominaisuuksiin myös lääkkeiden avulla. Avainasemassa ovat ne antibiootit, jotka tuhoavat ennen kaikkea haittabakteereja. Hoitoa on kuitenkin vaikea toteuttaa niin, ettei hyödyllinen bakteerikanta kärsisi menetyksiä.
Tanskalainen biotekniikkayritys SNIPR Biome pitää ongelman ratkaisuna puuttumista suolistobakteerien väliseen valtataisteluun uudella tavalla. Yrityksen nimi tuo mieleen englannin kielen tarkka-ampujaa tarkoittavan sniper-sanan, ja tavoitteena onkin tähdätä tarkoin valittuihin pahoihin bakteereihin. Siksi menetelmässä hyödynnetään suhteellisen uutta Crispr-perimänmuokkaustekniikkaa, joka voidaan räätälöidä tunnistamaan ja katkaisemaan tietyt geenit. Työkalua on hiottu niin, että se silpoo ainoastaan tietynlaisten koli- ja Klebsiellabakteerien geenejä. Kumpikin bakteerityyppi on yhdistetty sellaisiin vaikeisiin suoliston tulehdussairauksiin kuin Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus, joka tunnetaan myös kroonisena koliittina.
Räätälöity työkalu pyritään ennen pitkää pakkaamaan kapseliin, jonka hoidettava potilas ottaa suun kautta niin kuin minkä tahansa lääkkeen. Suolessa Crispr-väline etsiytyy haittabakteereihin ja kajoaa niiden perimään sillä seurauksella, että ne kuolevat. Muu suolistofloora jatkaa elämäänsä tavalliseen tapaan. Menetelmää on jo testattu hiirillä, rotilla ja sioilla. SNIPR Biomen perustajan ja johtajan Christian Grøndahlin mukaan hoito on hävittänyt terveyttä horjuttavat bakteerit eläinten suolistosta ja ihmiskokeet voidaan aloittaa näillä näkymin jo kahden kolmen vuoden kuluttua.
Grøndahl katsoo menetelmän avaavan aivan uusia lääketieteellisiä näköaloja:
”Uskon, että räätälöidyn Crispr-työkalun sisältävien kapselien avulla voidaan tulevaisuudessa nujertaa tarkasti valittuja bakteereja ja hoitaa erilaisia sairauksia paksusuolentulehduksesta autismin ja dementian kautta diabetekseen.”
Yritys kehittää menetelmästä myös uutta asetta vastustuskykyisiä bakteereja vastaan.
Kapseli sisältää molekyylisaksien valmistusohjeen
Potilas nielaisee kapselin, joka sisältää kahdella geenillä varustettuja nanohiukkasia. Toinen ohjaa dna:ta leikkaavien molekyylisaksien valmistusta, toisen mukaan taas syntyy opas-rna, joka paljastaa pahan bakteerin dna:sta katkaistavan kohdan.