7 kysymystä: Aivotutkija Morten Storm Overgaard.
Milloin tiesit, että haluat tutkijaksi?
Aloin jo peruskoulussa kiinnostua siitä, millä tavalla näkemyksiään voi perustella ja milloin yksittäisestä havainnosta voi tehdä päätelmiä. Sitä taustaa vasten on aika luonnollista, että minusta tuli lopulta tutkija. Taustalla ei siis ole mitään yksittäistä ahaaelämystä.
Mikä on suurin inspiraation lähteesi?
Yksi suurista innoittajistani on australialaisfilosofi David Chalmers. Hän on vaikuttanut paljon siihen, että tietoisuuteen liittyvistä filosofisista kysymyksistä on tullut monitieteisiä tutkimuskohteita. Toinen tärkeä inspiraationlähde on tanskalainen psykologi Jesper Mogensen, joka on tutkinut sitä, miten aivojen toiminnot järjestyvät uudelleen aivovamman jälkeen.
Mikä on sinusta ihmisen suurin saavutus?
Kaikkein merkittävin saavutuksemme on kielellinen ja matemaattinen kykymme. Nämä kyvyt antavat meille välineet tehdä yhteistyötä ja ymmärtää, miten eri asiat liittyvät toisiinsa. Tosin tällaisiin saavutuksiin liittyy myös varjopuolensa. Samat kyvyt ovat tuottaneet joukkotuhoaseita ja johtaneet ilmastonmuutokseen, joka nyt uhkaa koko ihmiskunnan olemassaoloa. Sikäli ihmisen suurin saavutus ei ole vielä toteutunut. Se olisi näiden uhkien ratkaiseminen.
Mikä on sinusta merkittävin saavutuksesi tutkijana?
Olen päässyt aika pitkälle tutkimuksessa, jossa selvitetään, miten ihmisen subjektiiviset kokemukset ja aivojen tapa käsitellä tietoa liittyvät toisiinsa. Subjektiivisia kokemuksia on eritasoisia, ja sen ymmärtäminen on tärkeää, kun yritetään selvittää, miten aivot toimivat. Ei ole pelkästään tietoisia ja tiedostamattomia kokemuksia, vaan on myös välitasoja. Sillä on merkitystä muun muassa aivovammapotilaiden kuntoutukselle.
Mikä on sinusta suurin kysymys, johon ei vielä ole vastausta?
Suurimmat avoimet kysymykset koskevat ihmisen tietoisuutta. Miten fyysisessä maailmassa voi olla yksilöllisiä kokemuksia? Ja miten subjektiiviset kokemukset suhtautuvat fyysiseen maailmaan? Näistä asioista tiedetään edelleen hyvin vähän. Sen verran tiedetään, että tietoisuutta ei voida ymmärtää vain analysoimalla aivojen osia eikä se myöskään ole vain tietyn tyyppinen toiminto tai verkosto. Pikemminkin tietoisuus on kuin painovoima eli sitä ei voida selittää fyysisillä osilla.
Kenen elävän tai historiallisen henkilön haluaisit tavata?
Minulla ei ole varsinaisia henkilökohtaisia tai ammatillisia sankareita – sen enempää eläviä kuin kuolleitakaan – joiden kanssa haluaisin keskustella. Tosin nyt kun kysyt, niin jos minun joku pitäisi valita, voisi olla kiinnostavaa tavata Jeesus tai muu uskonnollinen hahmo. He voisivat ehkä vastata sellaisiin kysymyksiin, jotka askarruttavat monia ihmisiä eri puolilla maailmaa.
Mikä tieteellinen tutkimustulos on viimeksi saanut sinut kunnolla innostumaan?
Aika harvoin innostun kovin voimakkaasti. Silti on myönnettävä, että havahduin, kun luin belgialaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan ihmiset, joiden aivot olivat lakanneet toimimasta, reagoivat suullisiin ohjeisiin. He siis pystyivät kuitenkin havainnoimaan ympäristöään. Tämänkaltaiset havainnot osoittavat, että kaikesta tutkimuksesta huolimatta aivoissa on paljon sellaista, mitä emme voi selittää.