Ilmalaivat lentävät jälleen
Vuonna 2024 nousee ilmaan maailman suurin ilma-alus, Airlander 10. Tarkkojen laskelmien ja aerodynaamisen rungon ansiosta alus voi lentää viisi päivää ja kuljettaa noin sata matkustajaa.
Vuonna 2024 ilmaan nousee maailman suurin ilma-alus, Airlander 10. Aerodynaanisen rungon ansiosta se voi lentää yhtäjaksoisesti viisi vuorokautta.
Toimittajat olivat 6. toukokuuta 1937 odottavalla kannalla Lakehurstin lentosatamassa New Jerseyn osavaltiossa Yhdysvalloissa. Heidän päänsä päällä valmistautui ankkuroitumaan kiinnitystorniin natsi-saksan zeppeliini LZ 129 Hindenburg. Herkästi syttyvällä vetykaasulla täytetty 245-metrinen ilmalaiva leimahti tuleen. Puolessa minuutissa Hindenburg pudota rojahti maahan. Tulimeressä kuoli 35 kaikkiaan 97 matkustajasta ja miehistön jäsenestä.
Hindenburgin dramaattinen haaksirikko päätti suurten ilmalaivojen 1920-luvulla alkaneen kulta-ajan, mutta nyt muun muassa brittiläisen Hybrid Air Vehicles -yhtiön insinöörit kaavailevat palauttavansa ilmalaivat taivaalle. Valmistaja pyrkii kehittämään uuden ilmalaivasukupolven, joka on usealla tavalla paljon turvallisempi. Ensinnäkin Airlander 10 sisältää vedyn sijasta heliumia, ja toiseksi tietokonelaskelmien on määrä tehdä 98-metrisestä ilmalaivasta suorituskykyisempi ja optimoida nostovoima hyödyntämällä aerodynaamisia ominaisuuksia toisin kuin entisissä ilmalaivoissa. Suunnitelmien mukaan Airlander 10 toimii lähtölaukauksena ilmalaivojen uudelle tulemiselle. Niitä on tarkoitus käyttää useisiin tehtäviin rahdin kuljettamisesta luksusmatkojen toteuttamiseen tiettömien taipaleiden taakse.
Kolmen ratkaisun yhdistelmä
Airlander 10 saa suuren osan nostovoimasta heliumista, joka ei ole vanhoissa ilmalaivoissa käytetyn vedyn tapaan palovaarallista. Airlander 10 toimii kuitenkin samalla periaatteella kuin lentokoneet, nimittäin hyödyntämällä aerodynamiikasta peräisin olevaa nostovoimaa, kun ilma kulkee pitkin rungon ylä- ja alapuolta. Nostovoimaa saa aikaan kaksirunkoisen ilmalaivan erikoinen muoto, joka erottaa Airlander 10:n leimallisesti sikarin muotoisista zeppeliineistä. Uusi ilmalaiva tuottaa nostovoimaa vielä kolmannella tavalla. Siinä on neljä dieselmoottoria, joista kaksi on etu- ja kaksi takaosassa. Ne antavat alukselle nosto- ja työntövoimaa helikopterista tutulla tavalla.
Huippunopeudellaan noin 150 kilometriä tunnissa Airlander 10 ei pysty kilpailemaan tavallisen lentoliikenteen kanssa, jossa koneet kiitävät t tyypillisesti 700–800 kilometrin tuntivauhtia. Nopeudessa kokemastaan häviöstä huolimatta ilmalaiva on vaikea vastustaja useilla muilla osa-alueilla.
Kiitotietä ei tarvita
Airlander 10 voi pysyä ilmassa viisi päivää yhteen kyytiin. Siksi se sopii hyvin pitkiin tehtäviin syrjäseuduilla, joille ei voida muuten lentää kenttien puuttumisen vuoksi. Suurimpia etuja onkin se, että ilmalaiva ei vaadi nousua ja laskua varten kiitotietä. Koska Airlander 10 on tosiasiassa ilmaa raskaampi, se ei tarvitse zeppeliinien tapaan asemaa kiinnitystorneineen. Ilmalaivassa on laskeutumisteline, joka mahdollistaa laskeutumisen melkeinpä minne tahansa, kunhan alusta on riittävän kova ja suhteellisen tasainen. Airlander 10:n laskeutumisteline voidaan vetää sisään lennon ajaksi ilmanvastuksen pienentämiseksi.
Hybrid Air Vehicles ilmoittaa Airlander 10:n enimmäishyötykuormaksi joko kymmenen tonnia rahtia tai 100 matkustajaa ja toimintamatkaksi jopa 7 500 kilometriä. Monet Airlander 10 -visiot ovat toistaiseksi olemassa vain Hybrid Air Vehicles -yhtiön markkinointiosaston tietokoneilla. Tähän mennessä lentoon ovat päässeet vasta
ilmalaivan koemallit. Yrityksen mukaan ilmalaivaa aiotaan käyttää kuitenkin muun muassa eräänlaisena risteilyaluksena, jolla matkastaan hyvän hinnan maksavia asiakkaita viedään harvinaisiin ja vaikeapääsyisiin retkikohteisiin, kuten pohjoisnavalle.
Toinen käyttötarkoitus on rahdinkuljetus. Ilmalaivalla voidaan toimittaa katastrofialueille nopeasti hätäapua silloinkin, kun muut yhteydet ovat poikki.tehtävää varten Hybrid Air Vehicles kaavailee uutta, suurempaa mallia – noin 120 metriä pitkää raskassarjalaista, Airlander 50:tä. Sen kuljetuskapasiteetiksi suunnitellaan 60:tä tonnia.
Kehitetty armeijalle
Airlander 10:n ensimmäinen versio nousi ilmaan 2016, ja silloin se oli maailman suurin ilma-alus. Kaksoisrunkonsa vuoksi 92 metriä pitkää alusta kutsuttiin leikillisesti lentäväksi pyllyksi. Kuten valmistajan nimi Hybrid Air Vehicles kertoo Airlander 10 on hybridi eli eri ilma-alustyyppien yhdistelmä.
Airlander 10:n historia ulottuu vuoteen 2010, jolloin Yhdysvaltojen puolutusvoimat antoi Hybrid Air Vehicles- ja Northrop Grumman -yhtiöille tehtäväksi suunnitella ilmalaiva. Kyseessä oli puolustusvoimien LEMV- eli Long Endurance Multi-intelligence Vehicle -hankkeen ensimmäinen vaihe. Hanke tähtää alukseen, jota voidaan käyttää valvontaan, tiedusteluun ja etsintään. Elokuussa 2012 aloitti koelennot ensimmäinen prototyyppi, HAV3, Lakehurstissa New Jerseyssä – siis samassa paikassa, jossa LZ 129 Hindenburg tuhoutui 75 vuotta aiemmin.
Ilmalaivoilla on useita sotilaskäytön kannalta kiinnostavia ominaisuuksia. Ne voivat muun muassa pysyä ilmassa pitkän aikaa. Pian ensilennon jälkeen puolustusvoimat kuitenkin jäädytti Lemv-hankkeen budjettileikkausten takia. Hybrid Air Vehicles päätti muuttaa sotilastarpeisiin suunnitellun HAV3:N siviiliversioksi ja nimesi sen uudelleen Airlander 10:ksi, mutta täysin uudenlaisen hybridi-ilmalaivan kehittäminen ja valmistaminen on osoittautunut hieman ongelmalliseksi.
Sähkömoottori vihertää ilmailua
Airlander 10:n prototyyppi ehti tehdä seitsemän koelentoa. Elokuussa 2016 ohjaamon etuosa vaurioitui, kun suuren mediahuomion kohteena ollut Airlander 10 päätyi nokalleen epäonnistuneen laskeutumisen jälkeen. Kellahdus tapahtui varsin pienellä nopeudella, eikä kukaan loukkaantunut. Marraskuussa 2017 sattui seuraava onnettomuus: Airlander 10 irtosi kiinnitysköysistään. Ilmalaivan järjestelmät alkoivat automaattisesti tyhjentää heliumia rungosta, ja sen ansiosta Airlander 10 palasi nopeasti ja turvallisesti takaisin maanpinnalle.
Onnettomuudet eivät ole hillinneet Hybrid Air Vehicles -yhtiön intoa valloittaa taivas taas ilmalaivoilla.vuoden 2020 alussa yritys esitteli joukon uusia Airlander 10:n muunnoksia. Esimerkiksi pituus voi kasvaa 92 metristä 98 metriin, mutta matkustamo pysyy 46 metriä pitkänä ja kuusi metriä leveänä.
Hybrid Air Vehicles on tehnyt uusia tuulitunnelikokeita ja simuloinut ilman liikkeitä aluksen ympärillä saadakseen selville, kuinka sen ohjattavuutta ja suorituskykyä voidaan parantaa optimoimalla rungon muoto ja pienentämällä ilmanvastusta ja samalla neljän dieselmoottorin polttoaineenkulutusta. Heliumilla tuotettava nostovoima merkitsee jo sinänsä vihreämpää lentämistä. Airlander 10 kuluttaa nimittäin paljon vähemmän polttoainetta kuin lentokone noustessaan ilmaan, koska ilmalaivan sisällä oleva kaasu kumoaa suuren osan siitä painosta, joka täytyy irrottaa maasta. Se ei ole kuitenkaan ainoa askel vihreämmän ilmailun suuntaan.
Suunnitelmien mukaan ilmalaiva varustetaan viiden vuoden kuluessa sekä dieselettä sähkömoottoreilla. Hybrid Air Vehicles kehittää yhteistyössä muun muassa Nottinghamin yliopiston kanssa 500 kilowatin sähkömoottoria, jota on tarkoitus alkaa testata maassa vuonna 2020.
Hybrid Air Vehicles kertoo, että sähkömoottoreista tulee joko akku- tai vetypolttokennokäyttöisiä. Tarkoituksena on päästä kokonaan eroon fossiilisesta polttoaineesta. Yrityksen mukaan tuleva malli aiheuttaa 90 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin suuret kaupallisessa käytössä olevat rahtikoneet. Uuden Airlander 10 -version odotetaan valmistuvan vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Kun prototyyppi pääsee varsinaiseen tuotantoon, ilmalaivoja on tarkoitus valmistaa 12 kappaletta vuodessa.
Näköpiirissä on kova kilpailu
Hybrid Air Vehicles -yrityksen lisäksi yhdysvaltalainen Lockheed Martin näkee ilmalaivojen tulevaisuuden valoisana. Se on kehittänyt Hybrid Airshipin, jossa on tilaa 19 matkustajalle ja 21 tonnille rahtia. Sen on tarkoitus muun muassa palvella kaivoksia, joiden kuljetukset on liian kallista tai hankalaa järjestää maanteitse.
Myös Googlen toinen perustaja Sergei Brin näkee ilmalaivoissa mahdollisuuksia. Brittilehti The Telegraphin mukaan it-miljardööri rakennuttaa 150 miljoonan dollarin ilmalaivaa Kaliforniassa sijaitsevassa hallissa, jonka Google on ostanut Nasalta. Noin 200 metriä pitkän ilmalaivan on tarkoitus toimia paitsi Sergei Brinin yksityisenä aluksena myös hätäavun toimittamiseen käytettävänä rahtikoneena, joka voi lähteä nopeasti mille tahansa katastrofialueelle.
Vuonna 1937 ilmeisesti hankaussähkön purkaus sytytti ilmalaiva Hindenburgin vedyn tuleen ja aiheutti 35 ihmisen kuoleman. Tulevaisuuden ilmalaivojen kehittäjät ovat varmoja siitä, että nykyaikainen tekniikka ja erilaiset turvatoimet saavat väen taas matkustamaan ilmalaivoilla.