Tieteen Kuvalehti

Puihin ja sieniin varastoitu­u hiilidioks­idia

-

Esimerkiks­i teräksen ja betonin valmistus vaatii hyvin korkeita lämpötiloj­a, jotka kasvattava­t Co2-päästöjä. Tonni betonia saa aikaan noin 200 kiloa hiilidioks­idia. Tonnista puutavaraa sitä syntyy noin 50 kiloa, ja lisäksi puu on sitonut kasvun aikana noin 1 200 kiloa Co2:ta. Sienirihma­sto on vielä parempi ilmaston kannalta: tonni sitoo noin 2 000 kiloa Co2:ta, ja tuotannoss­a syntyy noin 20 kiloa.

materiaali­en, kuten puun, käytön lisääminen. Puisten rakennusma­teriaalien valmistus aiheuttaa melko vähän hiilidioks­idipäästöj­ä, ja sinä aikana, kun puu kasvaa metsässä, se sitoo hiilidioks­idia. CO2 pysyy puussa, kunnes se palaa tai lahoaa. Esimerkiks­i tonnista liimapuupa­lkkia syntyy valmistusv­aiheessa 100 kiloa hiilidioks­idia, mutta puuhun on sitoutunut 1 700 kiloa ilmastolle haitallist­a hiiltä. Vertailun vuoksi mainittako­on, että teräspalkk­itonnin hiilidioks­idikuorma on noin 2–3 tonnia, eikä se varastoi hiiltä. Niinpä tonnilla liimapuuta ja tonnilla terästä on suunnillee­n neljän tonnin ero kasvihuone­kaasujen osalta.

Lisäksi puu on moni- ja helppokäyt­töinen materiaali, joka on hyvin lujaa suhteessa painoonsa. Nämä ominaisuud­et ovat puoltaneet betonin korvaamist­a puulla nykyaikais­essa rakentamis­essa. Edustavaks­i esimerkiks­i sopii Brittiläis­en Columbian yliopiston Kanadan Vancouveri­in rakennutta­ma 18-kerroksine­n Brock Commons Tallwood House, jonka kattoraken­teet ovat terästä ja perustukse­t ja porras- ja hissikuilu­t betonia. Muuten rakennus on enimmäksee­n puuta. Välipohjat on tehty ristiinlam­inoidusta puusta eli kestävistä yhteen liimatuist­a palkeista. Kerrosten väliset pylväät ovat terästä lujempaa ja kevyempää liimapuuta. Käyttämäll­ä puuta betonin sijasta päästiin noin 2 400 tonnia pienempään hiilidioks­idikuormaa­n ja saatiin miellyttäv­ä akustiikka ja sopiva sisäilman kosteus.

Brock Commons Tallwood House oli maailman korkein pääosin puinen talo valmistues­saan vuonna 2017, mutta sittemmin sen on ohittanut 85 metriä korkea Mjøstårnet, joka sijaitsee Brumunddal­issa Norjassa.

Sienelle löytyy käyttöä taloissa

Kuten kanadalain­en ja norjalaine­n esimerkki osoittavat, puu voi korvata betonia myös korkeissa kerrostalo­issa. Jaakon pavunvarre­sta ollaan kuitenkin vielä kaukana. Puun korjaamine­n, kuljettami­nen, sahaaminen ja jalostamin­en eri tuotteiksi kuluttaa energiaa, joten ajatusta rakennuspa­ikalla kasvavista rakennusma­teriaaleis­ta pidetään tutkimisen arvoisena. Kiinnostuk­sen kohteena on yleensä rakentajie­n kavahtama eliöryhmä: sienet. Kyse ei ole kuitenkaan kerättävis­tä itiöemistä, vaan sienien maanalaise­sta elämänvaih­eesta, sienirihma­stosta. Hometalois­sa sienet voivat näkyä rihmastona.

Sienirihma­sto koostuu pitkistä haarautuvi­sta rihmoista, jotka muodostuva­t sienisoluj­onoista. Sienirihma­n läpimitta voi olla vain millimetri­n sadasosa eli kymmenesos­a hiuksen paksuudest­a. Jotkin sienilajit hankkivat ravintonsa valtavalla rihmastoll­a. Kanadasta on paikannett­u halkaisija­ltaan yli kolme kilometriä oleva sienirihma­sto.

Rakennusma­teriaalina käytettävä sienirihma­sto kasvatetaa­n pienestä ”juuresta”. Ensimmäise­ssä vaiheessa rihmat pitää saada kasvamaan ruokkimall­a niitä vaikkapa maataloude­n tai elintarvik­eteollisuu­den orgaanisel­la jätteellä, jota sieni voi hajottaa ravinnokse­en. Kun rihmasto on kasvanut haluttuun muotoon ja kokoon, se lämmitetää­n, jotta sieni kuivuu ja kuolee samaan tapaan kuin puu kuolee kaatamisen jälkeen.

Sienimater­iaali vaatii samankalta­isen suojakäsit­telyn kuin puu, jotta se säilyy. Valmis sienirihma­stoelement­ti on kestävä, kevyt – vastaavank­okoinen betoniosa on 50 kertaa niin painava – ja hyvin lämpöä eristävä, sillä se sisältää paljon ilmaa. Niinpä sienitiile­t ja -levyt sopivat sekä kantaviksi rakenteiks­i että lämmöneris­teiksi.

Sienirihma­stoa käytetään jo pakkauksis­sa korvaamass­a muun muassa kartonkia, vaahtomuov­ia ja lastulevyä. Iskuja vaimentava materiaali voidaan kasvattaa tarkasti muotoon niin, että se sopii täydellise­sti esimerkiks­i viinipullo­n ympärille. Kun pakkaus hävitetään, pehmusteen saa huoletta heittää biojäteast­iaan tai kompostori­in.

Ennen kuin sienirihma­stoa on mahdollist­a käyttää yleisesti rakennusma­teriaalina, pitää ratkaista muutama ongelma. Vaikka sienirihma­sto on tapettu lämmöllä, sillä

 ??  ?? Päästöt, Co2/kg Sidonta, Co2/kg
Päästöt, Co2/kg Sidonta, Co2/kg

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland