HUIJAUS: Aivot luovat valheellisen hallinnan tunteen

Yritä katsoa itseäsi sivullisen silmin hetken aikaa. Saatat istua lukemassa mukavassa tuolissa. Mutta kuinka oikein istut? Ja kuinka päädyit lukemaan juuri tätä artikkelia? Pohdi, mitkä valinnat johtivat siihen, missä nyt olet? Teitkö matkalla joitakin päätöksiä aktiivisesti vai toimitko täysin automaattisesti? Entä kuinka päädyit päätökseen, jos toimit aktiivisesti? Tärkein kysymys on kuitenkin ehkä se, ovatko toimintasi vapaan tahdon tuloksia – vai ovatko ne yksinomaan aivojesi tiedostamattomien prosessien ohjaamia.

Vapaa tahto tarkoittaa, että on oikeasti mahdollista tehdä muita valintoja kuin ne, jotka tehdään, ja useimmat pitävät selvänä, että heillä on tämä mahdollisuus.

Tiede kertoo kuitenkin ihan muuta. Aivotutkijat ovat paljastaneet, että valinta on aivojen sähkötoiminnan tulos. Ja tämä toiminta noudattaa fysiikan lakeja ilman mahdollisia poikkeuksia. Siten vapaa tahto klassisessa mielessä on kuolemaisillaan, ja tutkijat kiistelevät nyt siitä, missä määrin on järkevää elvyttää vapaan tahdon käsite uudessa merkityksessä.

Kaikesta huolimatta monet tutkimukset viittaavat siihen, että vapaan tahdon tunne johtuu aivojen harhautuksesta. Tutkijat ovat selvittämässä sitä, kuinka aivot tekevät huijauksen – ja he voivat jo nyt manipuloida kehon hallitsemisen tunnetta.

Vanha teoria tekee paluun

Yhdysvaltalainen neurologi Benjamin Libet suoritti vuonna 1985 kokeen, jolla on sittemmin ollut keskeinen osa keskustelussa vapaasta tahdosta. Libet kokosi opiskelijaryhmän ja pyysi ryhmän jäseniä liikuttamaan kättään oman mielensä mukaan sinä aikana, kun hän kartoitti heidän aivojensa toimintaa aivosähkökäyrätutkimuksella. Puoli sekuntia ennen käden liikkumista mittaus paljasti koehenkilöiden aivoista tunnusmerkillisiä valmiuspotentiaaleiksi kutsuttuja aivoaaltoja, jotka ilmaisivat aivojen alkaneen valmistella liikettä. Koehenkilöt itse tunsivat kuitenkin vasta 350 millisekuntia myöhemmin, että he olivat päättäneet liikuttaa kättään. Kokeen johtopäätelmäksi tuli, että aivot tekivät päätöksen tiedostamattomasti ja saivat henkilön kuvittelemaan, että hän oli suorittanut tietoisen valinnan.

Libetin tulokset on vahvistettu useissa eri tutkimuksissa, mutta itse kokeen tulkinnasta väännetään edelleen kättä. Monet tutkijat uskovat, että Libetin valmiuspotentiaaleissa ei ole niinkään kyse aivojen vakaasta harkinnasta kuin satunnaisesta hälystä, joka vain edistää lopullista päätöksentekoa.

Psykologi ja neurologi Aaron Schurger testasi vuonna 2020 Libetin saamien tulosten uutta tulkintaa kokeen muunnelmalla. Hän opetti algoritmin erottamaan erilaisia aivoaaltoja ja paljasti, että valmiuspotentiaalit poikkeavat olennaisesti satunnaisesta hälystä. Kokeen tulokset siis tukevat Libetin vanhaa teoriaa.

Vapaan tahdon olemassaolon kannalta ei ole kuitenkaan ratkaisevaa se, syntyvätkö päätökset jo ennen vai täsmälleen samaan aikaan kuin ne tiedostetaan. Vapaata tahtoa koskeva kysymys juontuu paljon kauempaa – aina maailmankaikkeuden lainalaisuuksista asti.

Mielesi tekee kahvia, ja päätät juoda kupposen. Tunnet asian olevan hallinnassasi – mutta kyse on harhasta. Kun teit päätöksen, aivosi olivat jo aikoja sitten panneet toiminnan v