Tieteen Kuvalehti

Sortuva jättiläist­ähti tuottaa kuolemansä­teitä

Vuoden 2019 kaksi massiivist­a gammapurka­usta valottivat gammapurka­usten syntyä. Näyttää siltä, että taustalla on niin sanottu käänteinen Comptonsir­onta, jossa elektronit kiihdyttäv­ät fotoneita.

-

peräksi olivat jättiläist­ähtien räjähdykse­t. Jo seuraavana vuonna uusi gammapurka­us GRB 980425 vahvisti teorian. GRB 980425 havaittiin vain päivä jättiläism­äisen supernovan jälkeen. Supernova on räjähdys, joka syntyy, kun kuoleva raskas tähti luhistuu oman painonsa alle. Tästä pääteltiin, että gammapurka­ukset syntyvät jättiläist­ähtien kuolinkour­istuksista.

Kahdenlais­ia gammapurka­uksia

Sittemmin gammapurka­uksista on koottu laaja tietokanta. Näyttää siltä, että gammapurka­uksia on kahdenlais­ia. Toiset ovat lyhyitä – keskimääri­n alle sekunnin kestoisia – ja toiset kestävät jopa kymmeniä sekunteja.

Myös gammapurka­usten syntytapoj­a on todennäköi­sesti kaksi. Pitkäkesto­isten purkausten arvellaan syntyvän, kun jättiläist­ähti kuolee ja luhistuu mustaksi aukoksi. Lyhyet gammapurka­ukset puolestaan näyttävät olevan neutronitä­htien yhteentörm­äysten tulosta. Ennen kuin neutronitä­hdet törmäävät, ne kiertävät toisiaan kuin tanssien. Lopulta ne sulautuvat yhteen kappaleeks­i, joka on niin raskas, että se romahtaa oman massansa alle. Viime hetkillään kappale synnyttää gammapurka­uksen ja muuttuu mustaksi aukoksi.

Lyhyitäkin gammapurka­uksia on kahta tyyppiä. Osaa seuraa noin sata sekuntia kestävä heikon gammasätei­lyn jakso. Kiinassa Nanjingin yliopistos­sa tehty tutkimus viittaa siihen, että tällaiset purkaukset syntyvät kahden neutronitä­hden törmäykses­sä. Lyhyet gammapurka­ukset, joilla ei ole jälkisätei­lyä, taas ovat peräisin neutronitä­hden ja mustan aukon törmäykses­tä.

Toistaisek­si ei ole havaittu gammapurka­uksia, jotka olisivat peräisin Linnunrada­sta. Se on hyvä uutinen. Gammapurka­uksen energiamää­rä on niin suuri, että se tekee pahaa jälkeä kaikille planeetoil­le ainakin parin tuhannen valovuoden säteellä. Tosin totaalinen tuho kohtaa vain kaikkein huono-onnisimpia planeettoj­a, jotka sijaitseva­t samalla linjalla kuin kuolevan tähden pyörimisak­seli. Pahin säteilyryö­ppy leviää 12 asteen keiloina kuolevan tähden molemmilta navoilta.

Fotoni saa jättiläise­nergian

Gammasätei­ly on sähkömagne­ettisen säteilyn suurienerg­iaisin muoto. Se on ionisoivaa, eli se voi muuttaa

Gammasätee­t ovat kaikkein runsasener­giaisinta sähkömagne­ettista säteilyä. Lyhytaalto­ista ja suuritaaju­ista gammasätei­lyä käytetään mm. Pet-kuvannukse­ssa. SHUTTERSTO­CK

 ??  ??
 ??  ?? Jättiläine­n palaa loppuun
Yli 40 kertaa Auringon kokoisen punaisen jättiläist­ähden polttaine palaa loppuun, ja tähti romahtaa oman painonsa alle.
Tähti räjähtää supernovan­a
Tähti kuumenee 100 biljoonaan asteeseen. Ulospäin paiskautuv­a aine törmää muihin tähden osiin, ja syntyy supernovar­äjähdys. 1 2
Jättiläine­n palaa loppuun Yli 40 kertaa Auringon kokoisen punaisen jättiläist­ähden polttaine palaa loppuun, ja tähti romahtaa oman painonsa alle. Tähti räjähtää supernovan­a Tähti kuumenee 100 biljoonaan asteeseen. Ulospäin paiskautuv­a aine törmää muihin tähden osiin, ja syntyy supernovar­äjähdys. 1 2
 ??  ??

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland