Urooppalaisten dna:ssa oisen ihmislajin geenejä
antilaisten dna:sta on löydetty jälkiä denisovanihmisen eneistä. Se osoittaa, että denisovanihminen oli levittäytynyt ljon aiemmin luultua laajemmalle.
Islannissa tehty enitutkimus osoittaa, että denisonihminen eli luultua laajemmalla eella. Denisovanihminen eli rinkkain nykyihmisen kanssa ja kai samoihin aikoihin kuin neandernihminen eli noin 40 000 vuotta ten. Islantilaisten, tanskalaisten ja saksalaisten tutkijoiden yhteishankkeessa tutkittiin 27 566 islantilaiselta otettuja dna-näytteitä. Tutkimuksessa käytiin läpi islantilaisten koko genomi. Siksi se on perusteellisempi kuin aikaisemmat nykyisin elossa olevien ihmisten dna:sta tehdyt tutkimukset.
Islantilaisten dna:sta löytyi merkkejä sukulaisuudesta neandertalinihmisen kanssa, ja neandertalilaisten jälkiä on muidenkin nykyeurooppalaisten perimässä. Sen sijaan islantilaisten sukulaisuus denisovanihmisen kanssa oli yllätys, sillä se muuttaa vallitsevan käsityksen sukulaislajin levinneisyydestä. Tähän asti jälkiä denisovanihmisestä on löydetty vain itäaasialaisten ja Papua-uuden-guinean ja Australian alkuperäisasukkaiden perimästä. Teorian mukaan denisovanihminen eli Siperiassa ja Itä-aasiassa ja tuli kosketuksiin nykyihmisten kanssa, kun nämä levittäytyivät Afrikasta Aasiaan. Denisovanihmisen perimän löytyminen islantilaisten dna:sta osoittaa, että laji eli myös paljon luultua lännempänä.
Yksi selitys geenien sekoittumiselle on se, että denisovanihmiset lisääntyivät neandertalinihmisten kanssa ja jälkeläiset sitten lisääntyivät nykyeurooppalaisten esivanhempien kanssa. Toinen mahdollisuus on se, että denisovanihmisiä eli Lähi-idässä ja he kohtasivat siellä nykyihmisen esivanhempia, jotka vaeltasivat Afrikasta Lähi-idän kautta kohti Eurooppaa.