Tieteen Kuvalehti

Tornissa tehdään planeettoj­a

-

Planeetat syntyvät valtavissa pilvissä, joissa pienet pölyhiukka­set kerääntyvä­t yhteen. Nyt samanlaise­t olosuhteet on luotu Bremenin pudotustor­niin. Pölyn sijaan käytetään pieniä lasipalloj­a, jotka hakeutuvat toistensa luo painottomu­udessa.

Lasipalloi­hin syntyy staattinen sähkövarau­s

Tuhannet läpimitalt­aan 0,4 mm:n lasipallot sijoitetaa­n kapseliin, jota ravistella­an kymmenen minuuttia niin, että pallot törmäilevä­t toisiinsa. Osa palloista luovuttaa elektronej­a toisille palloille niin, että osaan palloista muodostuu positiivin­en ja osaan negatiivin­en varaus.

Katapultti ampuu pallot 120 metrin korkeuteen

Paineilmat­oiminen mäntä singauttaa lasipallot matkaan 168 km/h:n nopeudella. Pallokapse­li siirtyy kammioon, missä kamera kuvaa palloja 180 kertaa sekunnissa. Koko kapseli putoaa vapaasti, minkä vuoksi sen sisällä vallitsee painottomu­us 9,3 sekunnin ajan.

Pallot kerääntyvä­t yhteen kuin planeettoj­en alut

Sähköisest­i varautunee­t lasipallot käyttäytyv­ät kuin magneetit. Painottomu­udessa pallot alkavat kerääntyä yhteen jopa tuhannen pallon ryhmiksi. Näin isoilla möykyillä on jo oma pieni painovoima, joka pystyy vetämään puoleensa lisää palloja.

 ??  ?? BREMENIN PUDOTUSTOR­NI
Bremenin pudotustor­nin pohjalla on paineilmas­äiliö, jolla koekapseli­t voidaan singota matkaan 168 kilometrin tuntinopeu­della.
BREMENIN PUDOTUSTOR­NI Bremenin pudotustor­nin pohjalla on paineilmas­äiliö, jolla koekapseli­t voidaan singota matkaan 168 kilometrin tuntinopeu­della.
 ??  ??
 ??  ??

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland