Vihreä vallankumous
Näyttää siltä, että ihmiskunnan hiilidioksidipäästöjä on mahdotonta saada nollaan. Siksi päästövähennysten lisäksi tarvitaan keinoja, joilla hiilidioksidia saadaan poistettua ilmakehästä. Nykyiset keinot ovat kalliita ja riittämättömiä.
Siksi yhdysvaltalainen ympäristöjärjestö Project Vesta on käynnistänyt muutamalla Karibianmeren hiekkarannalla tutkimushankkeen, joka voi mullistaa ilmastonmuutoksen vastaisen kamppailun. Järjestö ei halua paljastaa, missä pilottitutkimuksen rannat sijaitsevat. Hankkeen toimintaperiaate on tieteellisesti todistettu, mutta sen toimivuutta ei ole testattu käytännössä.
Periaate on yksinkertainen: Maailman merien rannoille levitetään oliviinia. Se on halpa ja järjestön mukaan helposti saatavilla oleva mineraali. Kun aallot huuhtelevat oliviinia, se rapautuu vähitellen pikkukiviksi ja hiekanjyväsiksi, jotka sitovat hiilidioksidia ilmasta ja vedestä. Reaktion lopputuloksena syntyy bikarbonaattia.
Oliviini antaisi myös hiekkarannoille uuden, vihertävän värin. Bikarbonaatti puolestaan muuttuu kalsiumkarbonaatiksi, jota korallit ja muut merieläimet tarvitsevat kuorensa ja tukirankansa tuottamiseen. Niiden kuoltua kuorista syntyy kalkkikiveä, joka sitoo hiilidioksidin miljooniksi vuosiksi.
Hankkeen ydinajatuksena on siis kiihdyttää luonnollista kiertokulkua, joka normaalisti etenee hyvin hitaasti, kun esimerkiksi sade rapauttaa kallioita, joista huuhtoutuu mineraaleja meriin. Project Vestan hankkeessa hiilidioksidia sitova mineraali levitetään suoraan mereen. Oliviini on yleinen mineraali, jolle ei nykyisellään ole juuri käyttöä.
Project Vestan laskelmien mukaan oliviinin levittämisen kustannukset voitaisiin saada jopa alle 10 euroon tonnilta.
Samalla kun oliviini poistaisi hiilidioksidia ilmakehästä, se hillitsisi meriveden happamoitumista. Merivesi on muuttunut entistä happamammaksi, kun veteen sitoutuu ilmasta hiilidioksidia. Veteen liuetessaan hiilidioksidi muodostaa hiilihappoa, joka on haitallista monille merieläimille. Oliviinista muodostuva kalsiumkarbonaatti on emäksistä, joten vaikuttaisi neutraloivasti merivesien happamoitumiseen. Periaatteessa oliviinia voiti levittää minne tahansa, mutta sisämaassa se veisi tilaa maanviljelysmaalta. Lisäksi merten aallot rapauttavat oliviinia luonnollisesti.
Myös oliiviinin louhiminen ja levittäminen rannoille tuottaa hiilidioksidipäästöjä. Project Vestan mukaan oliviinihanke sitoisi kuitenkin 20 kertaa niin paljon hiilidioksidia kuin oliviinin kuljetuksessa vapautuu. Koko ihmiskunnan vuotuisten hiilidioksidipäästöjen sitomiseksi riittäisi, että kaksi prosenttia maailman rannoista peitettäisiin oliviinilla. Testihanke Karibianmerellä kestää vielä muutaman vuoden. Sen tulosten perusteella arvioidaan hankkeen jatkomahdollisuuksia.